Suhteellisuusteorian kritiikkiä

[Kontra]

Elektronit kannattaa jättää tuonnemmaksi, sillä noudattavat kvanttifysiikan lainalaisuuksia, ja eivät kierrä ydintä kuten planeetat aurinkoa.

Klassisesti mielenkiintoisempi setuppi on esimerkiksi jousesta ja massasta rakennettu värähtelijä, ja sen jaksonaika. Laitteen voi tulkita kelloksi, ja sen tarkastelu liikkuvassa koordinaatistossa kertoo paljon asioita. Värähtely voi siis tapahtua liikkeen suunnassa, tai mielivaltaisessa kulmassa liikesuuntaan nähden.

Mitäs sanot tästä sivun 6 muutosversiosta? Elektroneista ei sanaakaan, ja muitakin muutoksia.
.......

AJAN SUHTEELLISUUS 10.10.2025

Mitä on aika?

Aika on ollut minulle ja monelle muullekin mystinen käsite, mutta aineen atomitason liikkeen ja valonnopeuden kautta sitä voi ymmärtää. Atomitason liikkeeseen ja atomikellon käyntiin vaikuttaa lämpötila, gravitaatio ja kappaleen nopeus koettuna koordinaatiston tai havaitsijan suhteen.

Universumin laajetessa gravitaation heikentyessä massojen liike hidastuu, mutta atomikellon käynti nopeutuu ja valonnopeus kasvaa*.

Mitä tapahtuu atomitason liikkeelle kappaleen siirtyessä suurempaan gravitaatioon? Atomien värähtely hidastuu. Sen voi ajatella johtuvan gravitaation hidastavasta vaikutuksesta massojen liikkeisiin, kuten tapahtuu ylöspäin heitetyn pallon liikkeen hidastuessa, tai universumin laajentuessa tai Machin periaatteesta. Aikaa kuluu silloin enemmän tuohon värähtelyliikkeeseen, kun atomien lämpöliikettä ”jarrutetaan” jolloin ”aika” hidastuu. Kun kappale siirtyy takaisin aikaisempaan gravitaatioon, atomien jarrutus lakkaa, ja ne palaavat normaaliin lämpötilaa vastaavaan liiketilaan, jolloin atomitason liike nopeutuu normaaliksi - ”aika” nopeutuu.

Ajatellaan inertiaalissa koordinaatistossa liikkuvan kappaleen atomin värähtelytiikettä, kun kappaleen nopeus summautuu siihen. Tapahtuu atomin värähtely mihin suuntaan tahansa, se venyy nopeuden suuntaan ja liike laajenee. Kappaleen etääntyessä ja lähestyessä värähtely venyy vastakkaisiin suuntiin. Kappaleen liike ei kuitenkaan summaudu atomien liikkeeseen Newtonin mekaniikan mukaan, vaan suhteellisuusteorian mukaan
v(t) = at /√[1 + (at/c)²] (kuva1 sivu 9), jolloin summanopeus on pienempi ja aikaa kuluu enemmän värähtelyjaksoon. Kappaleen omassa koordinaatistossa atomin värähtelyjakson aika ei muutu. Koordinaatistoilla on sen vuoksi eri aika (vrt. samanaikaisuuden suhteellisuus). Koordinaatistossa, jossa kappale liikkuu atomien liikkeen hidastuminen on tulkittu ”ajan” hidastumisena. Kun liikkumattomia koordinaatistoja ei ole, koordinaatiston liike summautuu kappaleen liikkeeseen ja vaikuttaa atomitason liikkeisiin ja siis ”aikaan”. Hafele-Keating kokeessa (ks sivu 10) lentokentän koordinaatisto oli liikkuva koordinaatisto lentokoneille. Lorentzin aikadilataatioyhtälö olettaa etenevän ja lähestyvän kappaleen ajan hidastuvan kummassakin tapauksessa. Käytännössä kuitenkin liikkuvassa koordinaatistossa aika hidastuu tai nopeutuu kappaleen liikkeen suunnasta riippuen.

* Valon läpäistessä gravitaatiokentän Shapiro-efektissä valonnopeus hidastuu, johon syyksi on mainittu ajan hidastuminen. Valonnopeutta gravitaatio hidastaa, josta ajan hidastuminen seuraa.

GPS-satelliitin kelloja pitää rukata, mutta syy ei ole ajan muuttuminen gravitaation heikkenemisen ja nopeuden vaikutuksesta. Atomitason liikkeitä heikompi gravitaatio nopeuttaa ja alhaisempi lämpötila hidastaa - maasta koettuna nopeus aiheuttaa havaintovirheen atomitason liikkeissä ja atomikellon käynti koetaan hitaampana kuin se satelliitissa käy. Tähän aikaan kellovertaus Maan kelloon pitää kuitenkin tehdä.

Gravitaation ja kiihtyvyyden ekvivalenssin mekanismi: kappaleella gravitaatio jarruttaa atomien liikettä joka suunnassa, mutta kiihtyvyys hidastaa atomien liikettä vain liikkeen suunnassa. Kiihdytyksen lakattua atomien liike palaa normaaliksi, mutta koordinaatistossa, jossa kappale liikkuu, saavutettu nopeus summautuu atomien liikkeeseen edellisellä sivulla kuvatulla tavalla. Molemmissa tapahtumissa ”aika” tulkitaan hidastuvan.

Suhteellisuusteoriassa Aika on reaalinen käsite, vaikka Atomitason tai Valon liike on takana kaikissa ilmiöissä ja tapahtumissa joita tulkitaan ajan suhteen tapahtuviksi.

Joidenkin mielestä aikaa ei ole. Onko aikaa, jos ainetta ja energiaa ei ole? Universumissa nuo ovat.

[Kontra]

GPS-satellitin kellon käynnin kuvaus meni tuossa edellä nurinpäin - tässä korjattu kuvaus:

GPS-satelliitin kelloa pitää rukata, mutta syy ei ole ajan muuttuminen gravitaation heikkenemisen ja nopeuden vaikutuksesta, vaan atomien värähtelytaajuuden muuttuminen, jota heikompi gravitaatio nopeuttaa ja satelliitin nopeus hidastaa maasta koettuna, (alhaisempi lämpötila myös hidastaa), joten satelliitin kello koetaan käyvän maan kelloa nopeammin.

GPS satelliitin kellon käyntiero:
Pienemmän gravitaatiopotentiaalin ansiosta satelliittikello edistää 45.900 ns/vrk ja suuremman nopeuden ansiosta jätättää 7.200 ns/vrk eli yhteensä edistää 38.700 ns/vrk. Tämä korjataan siten, että varsinaiseen kellonäyttämään sekunti vaihtuu vähän suuremmalla pulssimäärällä kuin maakellossa.

[Kontra]

Muutin Suhteellisteorian tulkintoja sivun 6 Mitä on aika? edellä kirjoittamani mukaiseksi uudeksi sisällöksi,

[Kontra]

Pari tarkennusta vielä esitykseen Suhteellisuusteorian tulkintoja

sivu 1

* Valon läpäistessä gravitaatiokentän Shapiro-efektissä valonnopeus hidastuu, johon syyksi on mainittu ajan hidastuminen. Kuten massan liikettä, gravitaatio hidastaa valon liikettä, josta seuraa ajan hidastuminen.

sivu 24

PIMEÄ ENERGIA 11.10.2025
Uudet empiiriset havainnot universumista ovat tuoneet lisävalaistusta tri Tuomo Suntolan laskelmien tueksi, jotka osuvat yksiin havaintojen kanssa. Ne eivät tue hypoteeseja universumin kiihtyvästä laajenemisesta ja pimeästä energiasta, eikä pimeästä aineesta. Pimeän energian ja aineen ollessa mukana laskemissa havainnot eivät osu yksiin laskelmien kanssa - ero on hyvin suuri pitemmillä etäisyyksillä, eikä voi olla havaintovirhe.
kohta 1:06:04

[Kontra]

Onko täällä joku perehtynyt Tuomo Suntolan Dynaamisen Universumin ideaan syvällisemmin?
Jos nimittäin universumi ajatellaan suljetuksi systeemiksi, miten kaikki tähtien lähettämä sähkömagneettinen säteily vangittaisi mukaan uuden universumin alkuenergiaksi ja -massaksi?
Vetäisikö ja kääntäisikö mustien aukkojen valtava gravitaatio sm-sätelyjen suunnan niitä kohti ja imaisisi säteilyn sisäänsä? Vai millaiseksi prosessiksi Suntola on sen ajatellut?

[Kontra]

Kun valon yksisuuntainen nopeus on ollut kauan kysymys, jonka selvittämiseksi on yritetty keksiä empiiristä testiä tuloksetta, siksi minua ihmetyttää, ettei keskustelua ole herättänyt kysymyksen teoreettinen ratkaisuni esityksessäni Suhteellisuusteorian tulkintoja sivulla 18.

Valon yksisuuntainen nopeus 10.06.2025

Ei tarvita mitään empiirisiä testejä synkronoiduin kelloin, kun järkeilemällä voi todeta, että yksisuuntainen ja kaksisuuntainen valonnopeus ovat aina yhtä suuret suunnasta riippumatta.

Ajatellaan valon edestakaista kulkuaikaa päiväntasaajalla sen suuntaisesti matkalla L.
Jos maanpinnan liike vaikuttaisi mittaustulokseen, valon edestakainen kulkuaika olisi
t1 = L/(c - v) + L/(c + v) .
Tulokseksi saadaan kuitenkin aina t2 = 2L/c mittaussuunnasta riippumatta, eli t1 ≠ t2 .
L/(c - v) + L/(c + v) = 2cL/(c² - v²) ≠ 2L/c ; vain kun v = 0 , yhtälöt ovat yhtä suuret. Maanpinnan liike ei siis summaudu mittaustulokseen, ja saatu mittaustulos c on valon nopeus sekä edestakaiseen suuntaan että yhteen suuntaan.

Valon päiväntasaajan suuntaiselle komponentille sama periaate toimii kaikissa suunnissa.
Ajatellaan lähettää valo idän suuntaa 300 m etäisyydellä olevaan peiliin. Kun Maa pyöriessään siirtää peiliä valon kulkuaikana eteenpäin, valon kulkumatka pitenee > 300 m. Valon heijastuessa peilistä, valolähde liikkuu valon kulkuaikana peiliä kohti. Valon kulkumatka takaisin valolähteelle lyhenee < 300 m.

Hafele-Keating kokeeseen nojautuen ajattelen asian näin.

Pyörimättömän Maan koordinaatiston suhteen maanpinnan mukana liikkuvan valolähteen koordinaatiston aika on hidastunut Lorentzin aikadilataatioyhtälön mukaan ja matkat liikkeen suunnassa lyhentyneet Lorentzin pituuskontraktioyhtälön mukaan.
Kun valo lähetetään maan pyörimissuuntaan (itään), peilin etääntyessä valon kulkuaikana pyörimättömän maan koordinaatistossa välimatkan 300 m valolla kestää kulkea > 1 µs. Valolähteen koordinaatistossa pituuskontraktion vuoksi matka lyhenee ja valo ehtii peilille 1 µs:ssa.

Peilistä heijastuneen valon liikkuessa maan pyörimissuuntaa vastaan (länteen), valolähteen lähestyessä valon kulkuaikana maan pyörimättömässä koordinaatistossa välimatkan 300 m valolta kestää kulkea < 1 µs. Valolähteen koordinaatistossa valon liikkuessa liikkeen suuntaa vastaan loogisesti päätellen pituuskontraktio toimii käänteisesti matkoja pidentäen ja valolla kestää kulkea perille 1 µs.

(Kuvauksessa saattaa olla aihetta tarkentamiseen ehkä kritiikkiinkin.)

Valon kulkuaika ”paikallaan” olevassa koordinaatistossa ∆t .
Valon kulkuaika koordinaatiston liikkeen suunnassa - aika hidastuu ∆t’ = ∆t /√(1- v²/c²) .
Valon kulkuaika koordinaatiston liikkeen vastasuunnassa - aika nopeutuu ∆t’ = ∆t · √(1- v²/c²) .

Maan pyöriminen aiheuttaa valolle doppler-siirtymät - lähteville ja saapuville päinvastaisina.
Kaipaako valon yksisuuntaisen nopeuden tutkiminen vielä empiiristä testiä mielestäsi?
……..
........
Tuossa voidaan kritisoida peilistä heijastuneen valon tapausta, kun suhteellisuusteoria ei tunne matkojen pidentymistä. Eihän se tunne ajan nopeutumistakaan, vaikka Hafele-Keating koe sen kiistattomasti osoitti. Siispä: Suhteellisuusteoria vaatii päivitystä.

[Goswell]

Terve.

Maanpinta on paikoillaan peilin suhteen ja valonlähde myös eli kysessä on staattinen kokonaisuus, maan pyöriminen ei vaikuta asiaan, ainut mikä voi vaikuttaa on ilmamassan liike suhteessa koelaitteisiin, valolla kun on vain yksi nopeus jolla se voi ilmassa edetä, se on karvan alle valonnopeus tyhjiössä.

[Kontra]

Terve.

Maanpinta on paikoillaan peilin suhteen ja valonlähde myös eli kysessä on staattinen kokonaisuus, maan pyöriminen ei vaikuta asiaan, ainut mikä voi vaikuttaa on ilmamassan liike suhteessa koelaitteisiin, valolla kun on vain yksi nopeus jolla se voi ilmassa edetä, se on karvan alle valonnopeus tyhjiössä.

Terve terve,

Noinhan tapahtuu myös junanvaunussa valolla samanaikaisuuden suhteellisuuden kuvauksessa, mutta sitä sinä et, eikä moni muukaan näytä ymmärtävän, miksi niin tapahtuu.

Sinä kuvittelet tapahtuman samaksi kuin ammuttaisiin kiväärillä vaikka 300 metrin päässä olevaan maaliin, jolloin maan pyörimisliike kun summautuu luodin nopeuteen, niin vaikka maali karkaa luodin edellä, maan pyörimisen lisänopeuden vuoksi, luodin lentoaika on aina sama ammutaan se kumpaan suuntaan tahansa tuolla matkalla.

Eli, sinun newtonilaisella fysiikalla voisi ajatella, että jos valolähteen nopeus summautuisi valonnopeuteen, niin vaikka peili karkaa valon edellä, yli 300 metrin etäisyydelle karanneen peilin valo saamallaan lisänopeudella saavuttaa 1 mikrosekunnissa. Ja kun peili toimii uutena valolähteenä, sen nopeus vähentäisi valonnopeutta, niin vaikka lähestyvä varsinainen valolähde liikkuu valoa vastaan, hidastuneella valolla 1 mikrosekunnissa valo saavuttaa sen. Noinhan ei todellakaan tapahdu todellisuudessa, sillä valolähteen nopeus ei summaudu valonnopeuteen.

Kun valolähteen nopeus ei summaudu valonnopeuteen, tapahtuma selittyy kuten olen sen edellä kuvannut.

Sinun pitäisi käsittää tuolla toisessa ketjussakin annetun opetuksen perusteella, että olet toivoton tapaus fysiikan ymmärtämisessä. Sinun kanssasi keskustelussa valon nopeudesta ei ole mitään järkeä, mutta jostain kumman syystä jotkut vaan siitä huolimatta haluavat paremman ajankulun puutteessa sitä harrastaa. Jos sinä ymmärtäisit, että sinä podet donaldsyndroomaa, sinä lopettaisit toisten kommentoijien kiusaamisen gossufysiikallasi.

[Kontra]

jatkoa edelliseen kommenttiini

Edelliseen liittyen, suhteellisuusteorian mukaan valonnopeus kaikissa inertiaaleissa koordinaatistoissa on vakio c, mutta en ole nähnyt esitystä, miksi niin on. Selitykseksi tuohon ainakin minulle riittää kuvaukseni edellä yksisuuntaisesta valonnopeudesta. Eli inertiaalissa koordinaatistossa valolta kuluu samalla matkalla molempiin suuntiin sama aika.

[QS]

valonnopeus kaikissa inertiaaleissa koordinaatistoissa on vakio c, mutta en ole nähnyt esitystä, miksi niin on

Tähän miksi-kysymykseen ei ole vastausta. Kysymys on samaa kategoriaa kuin miksi kynän pyörittäminen ei muuta kynän pituutta.