Suhteellisuusteorian kritiikkiä

[Kontra]

Kun kiihtymis-/etäisyysvertailu johonkin yhteiseen inertiaalimajakkaan integroi hyödyllisen ajallisuuslinjan (world line) ja määrää fysikaalisten vaikutusten myötä ikääntymiserot, eipä inertiaaleja tarvi muille kuin tuollaiselle edustavalle majakalle. Mallitasolla ero näkyy suoraan noiden ajallisuuslinjojen käyränpituuksissa.

Niin että Aurinko olisi se ns. inertiaalmajakka.
Jokos lopultakin sinuakin on alkanut epäilyttää kaksosparadoksin hölynpölyversio, jota niin sitkesti olet puolustanut.

[QS]

todella tapahtuisi ajan pysähtyminen aluksen käännöshetkellä.

Ei tietysti tapahdu. Käännöshetkellä liikkuvan kellon hetkellinen nopeus on nolla, ja ovat käytännössä samassa lepokoordinaatistossa, ja kellot käyvät hetken samaan tahtiin.

mitään tuollaista ajan pysähtymistä ei tapahtuisi

Ei tapahdukaan, kuten todettu.

Kaksosparadoksi ei tapahdu missään inertiaalisssa, vaan Auringon koordinaatistossa

Luonnonlait eivät riipu siitä missä universumin aurinkokunnassa satutaan olemaan, vai ollaanko missään.

Jos kaksosparadoksi oikeasti tapahtuisi inertiaalissa, aika varmaan pysähtyisi käännöksessä

Ei tietysti pysähdy. Käännöshetkellä liikkuvan kellon hetkellinen nopeus on nolla, ja ovat käytännössä samassa lepokoordinaatistossa, ja kellot käyvät hetken samaan tahtiin.

..
kun ko. kaksosparadoksi ei voi tapahtua inertiaalissa. Vain Auringon koordinaatistossa avaruudessa tapahtuvana se teoriassa olisi mahdollinen.
...

Fysiikassa tunnetaan suhteellisuusteoria, mutta Kontralla on veikeä Aurinkoon sidottu suhteettomuusteoria. Ehkä englanniksi heliocentric theory of non-relativity ദ്ദി( • ᴗ - ) ✧

[Eusa]

Tai missä on tyhjiössä etenevien gravitaatioaaltojen energia olisi kai pitänyt kysyä edellisessä postauksessani.

Johdonmukainen vastaus on: tyhjön rakenteessa, joka on Einsteinin kaipaama fysikaalisten ominaisuuksien eetteri - ei kuitenkaan tavallisen paikallistuvan aineen vaan sumean aineen eetteri.

Oli uutisissa maininta, että Gaia-teleskoopin datasta voisi löytyä bosonitähtiä. Mitäs ne sitten on, gravitaation kasassa pitämiä kvanttikenttiä? Gravitaatioaallot voivat niiden tapauksessa syntyä pelkästä geometrian ja kentän dynamiikasta? No ei mennä niihin, tai jos mennään niin toisessa ketjussa. Mutta se gravitaatioaallon energia, onko se tensori?

Ei GR:ssa muotoillen - se on kulkumatkariippuvainen virhetermilauseke, muistaakseni. Pitäisi tarkistaa.

"Kulkumatka" on epämääräinen viittaus. Kyse on quadrupolin koosta - eli esimerkiksi mustaa aukkoa kiertävän neutronitähden syklin mitasta. Jotta O() -termi voisi tuottaa havaittavaa gravitoivaa massatiheyttä, pitäisi syklin metrinen mitta olla miljoonien valovuosien mittaluokkaa. Olen kokeillut tuon soveltamista kertautumana siten, että tyhjön rakenteeseen loukkuuntuisi noita g-aaltopaketteja pimeäksi rakenneaineeksi ja silloin yhteismitta voisi muodostua sumeaksi seisovien gravitaatioaaltojen energiaksi.

Siis muutenhan itse gravitaatioaalto ohittaessaan muuttaa fluktuaatioenergiallaan aika-avaruuden muotoa edestakaisin ilman paikallistuvaa inertiaalista massatiheyttä. Aaltopaketin koko olisi sellaista antava, mutta etenevällä aallolla aina merkityksetön. Jos kuitenkin aaltopaketit voisivat jäädä seisomaan, niiden massatiheydellä olisi helpostikin summautuvaa merkitystä.

[Kontra]

todella tapahtuisi ajan pysähtyminen aluksen käännöshetkellä.

Ei tietysti tapahdu. Käännöshetkellä liikkuvan kellon hetkellinen nopeus on nolla, ja ovat käytännössä samassa lepokoordinaatistossa, ja kellot käyvät hetken samaan tahtiin.

mitään tuollaista ajan pysähtymistä ei tapahtuisi

Ei tapahdukaan, kuten todettu.

Kaksosparadoksi ei tapahdu missään inertiaalisssa, vaan Auringon koordinaatistossa

Luonnonlait eivät riipu siitä missä universumin aurinkokunnassa satutaan olemaan, vai ollaanko missään.

Jos kaksosparadoksi oikeasti tapahtuisi inertiaalissa, aika varmaan pysähtyisi käännöksessä

Ei tietysti pysähdy. Käännöshetkellä liikkuvan kellon hetkellinen nopeus on nolla, ja ovat käytännössä samassa lepokoordinaatistossa, ja kellot käyvät hetken samaan tahtiin.

..
kun ko. kaksosparadoksi ei voi tapahtua inertiaalissa. Vain Auringon koordinaatistossa avaruudessa tapahtuvana se teoriassa olisi mahdollinen.
...

Fysiikassa tunnetaan suhteellisuusteoria, mutta Kontralla on veikeä Aurinkoon sidottu suhteettomuusteoria. Ehkä englanniksi heliocentric theory of non-relativity ദ്ദി( • ᴗ - ) ✧

Pitääpä valistaa: kaksosparadoksi ei ole synonyymi suhteellisuusteorialle.

[Kontra]

Eusahan niitä Einsteinin kirjoituksia keräsi aikoinaan ja eiköhän niissäkin tuo ajan pysähtymisen episodi epäilijoidensä kanssa liene kuvattu, olihan se sentään sen verran radikaali väite.

[Abezethibou]

Tai missä on tyhjiössä etenevien gravitaatioaaltojen energia olisi kai pitänyt kysyä edellisessä postauksessani.

Johdonmukainen vastaus on: tyhjön rakenteessa, joka on Einsteinin kaipaama fysikaalisten ominaisuuksien eetteri - ei kuitenkaan tavallisen paikallistuvan aineen vaan sumean aineen eetteri.

Oli uutisissa maininta, että Gaia-teleskoopin datasta voisi löytyä bosonitähtiä. Mitäs ne sitten on, gravitaation kasassa pitämiä kvanttikenttiä? Gravitaatioaallot voivat niiden tapauksessa syntyä pelkästä geometrian ja kentän dynamiikasta? No ei mennä niihin, tai jos mennään niin toisessa ketjussa. Mutta se gravitaatioaallon energia, onko se tensori?

Ei GR:ssa muotoillen - se on kulkumatkariippuvainen virhetermilauseke, muistaakseni. Pitäisi tarkistaa.

"Kulkumatka" on epämääräinen viittaus. Kyse on quadrupolin koosta - eli esimerkiksi mustaa aukkoa kiertävän neutronitähden syklin mitasta. Jotta O() -termi voisi tuottaa havaittavaa gravitoivaa massatiheyttä, pitäisi syklin metrinen mitta olla miljoonien valovuosien mittaluokkaa. Olen kokeillut tuon soveltamista kertautumana siten, että tyhjön rakenteeseen loukkuuntuisi noita g-aaltopaketteja pimeäksi rakenneaineeksi ja silloin yhteismitta voisi muodostua sumeaksi seisovien gravitaatioaaltojen energiaksi.

Siis muutenhan itse gravitaatioaalto ohittaessaan muuttaa fluktuaatioenergiallaan aika-avaruuden muotoa edestakaisin ilman paikallistuvaa inertiaalista massatiheyttä. Aaltopaketin koko olisi sellaista antava, mutta etenevällä aallolla aina merkityksetön. Jos kuitenkin aaltopaketit voisivat jäädä seisomaan, niiden massatiheydellä olisi helpostikin summautuvaa merkitystä.

Eusan fysiikkaa on vaikea seurata, mutta olen vähän huolissani kun parin mustan aukon sulautumisessa vapautuu useammankin Auringon verran energiaa gravitaatioaaltojen muodossa, että eihän se vaan huku jonnekin? Ihan sillä kyselen viisaammilta.

[pähkäilijä]

Ei GR:ssa muotoillen - se on kulkumatkariippuvainen virhetermilauseke, muistaakseni. Pitäisi tarkistaa.

"Kulkumatka" on epämääräinen viittaus. Kyse on quadrupolin koosta - eli esimerkiksi mustaa aukkoa kiertävän neutronitähden syklin mitasta. Jotta O() -termi voisi tuottaa havaittavaa gravitoivaa massatiheyttä, pitäisi syklin metrinen mitta olla miljoonien valovuosien mittaluokkaa. Olen kokeillut tuon soveltamista kertautumana siten, että tyhjön rakenteeseen loukkuuntuisi noita g-aaltopaketteja pimeäksi rakenneaineeksi ja silloin yhteismitta voisi muodostua sumeaksi seisovien gravitaatioaaltojen energiaksi.

Siis muutenhan itse gravitaatioaalto ohittaessaan muuttaa fluktuaatioenergiallaan aika-avaruuden muotoa edestakaisin ilman paikallistuvaa inertiaalista massatiheyttä. Aaltopaketin koko olisi sellaista antava, mutta etenevällä aallolla aina merkityksetön. Jos kuitenkin aaltopaketit voisivat jäädä seisomaan, niiden massatiheydellä olisi helpostikin summautuvaa merkitystä.

Eusan fysiikkaa on vaikea seurata, mutta olen vähän huolissani kun parin mustan aukon sulautumisessa vapautuu useammankin Auringon verran energiaa gravitaatioaaltojen muodossa, että eihän se vaan huku jonnekin? Ihan sillä kyselen viisaammilta.

Kun heittää kiven lampeen, sen aallot levenee sivusuunnassa, siksi amplitudin pitää laskea. Näin käy kaikille g-aalloille. Mutta energia säilyy, se vaan laimenee suurempaan tilavuuteen. Ikäänkuin suolapaketti heitetään Atlanttiin. Koska aaltoenergia säilyy, universumi sisältää paljon sitä mutta sen hyödyntäminen vaatisi "suolanpoistolaitteen" mitä ihminen ei pysty ikimaailmassa rakentamaan. Tai säilyminen on myös riippuvaista u:n laajenemisesta, ei g-aallot oikeastaan säily koska fotonikaan ei säily samana u:n laajenemisen vuoksi. Eli säilyy siinä mielessä ettei aalto voi hukata energiaa mutta ei säily siinä mielessä että koordinaatisto muuttuu ympärillä jatkuvasti jopa ylittäen c-nopeuden verrattuna lähtökoordinaatistoon mitä en ymmärrä.

[Eusa]

...olen vähän huolissani kun parin mustan aukon sulautumisessa vapautuu useammankin Auringon verran energiaa gravitaatioaaltojen muodossa, että eihän se vaan huku jonnekin? Ihan sillä kyselen viisaammilta.

Huolesi energian säilymisestä on ihan vakavasti otettavaa. Havaintojen perusteella minusta näyttää, että gravitaatioaallot osaltaan siirtävät entrooppista energiaa ja se voisi ilmetä ehkä luontevasti sekä rakenteellisessa tyhjön pimeässä aineessa paikallistuvana energiana että yleisessä laajenemisessa potentiaalienergiana.

On kuitenkin muistettava, että energia on luonteeltaan suhteellinen suure ja säilyvät invariantit virrat ja jännitteet tulee löytää.

[Kontra]

Tein taas muutoksia esitykseeni Suhteellisuusteorian tulkintoja.

Viimeaikaisista keskusteluista on taas ollut merkittävää apua, jota arvostan, vaikka keskustelu tahtoo joskus saada hyvinkin räikeitä kirjavia sävyjä.

muutokset 301225 sinisellä

sivu 5

Mitä on aika? 30.12.2025

Aika on monelle mystinen käsite, mutta aineen atomitason liikkeen ja valonnopeuden kautta sitä voi ymmärtää. .......
…….
Ajatellaan levossa olevassa koordinaatistossa liikkuvan kappaleen atomin värähtelyliikettä, kun kappaleen nopeus summautuu siihen. Tapahtuu atomin värähtely mihin suuntaan tahansa, se ……..
……..
(vrt. samanaikaisuuden suhteellisuus). Koordinaatistossa, jossa kappale liikkuu atomien liikkeen hidastuminen tulkitaan ajan hidastumisena. Lepokoordinaatistossa kohteen aika hidastuu liikkeen suunnata riippumatta Lorentzin aikadilataatioyhtälön mukaan. Lepokoordinaatiston suhteen liikkuvan koordinaatiston liike summautuu kappaleen liikkeeseen ja vaikuttaa atomitason liikkeisiin ja siis aikaan, jolloin aika hidastuu tai nopeutuu kappaleen liikkeen suunnasta riippuen.
Hafele–Keating kokeessa lepokoordinaatisto oli pyörimätön Maakeskeinen koordinaatisto ja liikkuva oli lentokentän koordinaatisto, (ks sivu 10).

sivu 6

Ajan hidastuminen ja nopeutuminen nopeuden funktiona 02.11.2025

Kun lepokoordinaatistossa (”inertiaalisssa”) kelloa kiihdytetään, sen käynti todetaan hidastuvan kiihtyvyyden funktiona. Kun kiihdytys lakkaa ja liike jatkuu saavutetulla nopeudella, kellon .....

sivu 9

Hafele – Keating koe

Hafele-Keating kokeessa v. 1971 lennätettiin atomikelloja maapallon ympäri, toista itään ja toista länteen. Lentokentän koordinaatistossa kellojen aikoja laskettaessa kummankin koneen kellon olisi pitänyt jätättää, mutta länteen lentäneen koneen kello olikin edistänyt suureksi hämmästykseksi. Kun laskemat tehtiin pyörimättömässä Maakeskeisessä koordinaatistossa, saatiin oikeat tulokset.
…..
https://en.wikipedia.org/wiki/Hafele%E2 ... experiment

Maakeskeisessä koordinaatistossa lasketaan lentokentän ja lentokoneiden aikadilataatiot niiden ratanopeuksista Maan keskipisteeseen suhteen yhtälöllä ∆t’ = ∆t /√(1- v²/c²). Helpompi tapa kuitenkin on laskea aikamuutokset lentokentän koordinaatistossa, mutta länteen lentäneen koneen laskennassa dilataatioyhtälö pitää kääntää ympäri näin ∆t’ = ∆t · √(1- v²/c²), koska sen koneen aika nopeutuu lentokentän suhteen. Ratanopeuksia silloin ei tarvitse laskea.
……
Itään lennon analyysia: Kun kone kiihdyttää lentonopeuteen, sen kello alkaa jätättää, ja jätättämien ………
.......
mukaan. Gravitaatiokin vaihtelee korkeuden vähän vaihdellessa ja paikkakunnittain, vaikuttaen marginaalisesti kellon käyntiin. Ympyräradalla maapallon ympäri keskeiskiihtyvyyden vaikutusta ei ole mainittu marginaalisena lainkaan suuren säteen ja pienen nopeuden vuoksi.

sivu 10

Lorentz ja Einstein uskoivat virheellisesti aikojen hidastuvan symmetrisesti eli liikkuvan kohteen kokevan paikallaan olevan kohteen ajan hidastuvan yhtä paljon. Niin voisi tapahtua inertiaalissa tapahtumassa, mutta sellaisia ei luonnossa esiinny. Lorentzin ja Einsteinin symmetrisyys-ajattelun ……… ………

sivu 14

ISS aseman liike ei tue käsitystä inertiaalista ja itseisajasta, eikä aikadilataation symmeriasta nopeuden funktiona. Symmetria olisi mahdollinen vain inertiaalissa tapahtumassa.

[Goswell]

Tein taas muutoksia esitykseeni Suhteellisuusteorian tulkintoja.

Viimeaikaisista keskusteluista on taas ollut merkittävää apua, jota arvostan, vaikka keskustelu tahtoo joskus saada hyvinkin räikeitä kirjavia sävyjä.

muutokset 301225 sinisellä

sivu 5

Mitä on aika? 30.12.2025

Aika on monelle mystinen käsite, mutta aineen atomitason liikkeen ja valonnopeuden kautta sitä voi ymmärtää. .......
…….
Ajatellaan levossa olevassa koordinaatistossa liikkuvan kappaleen atomin värähtelyliikettä, kun kappaleen nopeus summautuu siihen. Tapahtuu atomin värähtely mihin suuntaan tahansa, se ……..
……..
(vrt. samanaikaisuuden suhteellisuus). Koordinaatistossa, jossa kappale liikkuu atomien liikkeen hidastuminen tulkitaan ajan hidastumisena. Lepokoordinaatistossa kohteen aika hidastuu liikkeen suunnata riippumatta Lorentzin aikadilataatioyhtälön mukaan. Lepokoordinaatiston suhteen liikkuvan koordinaatiston liike summautuu kappaleen liikkeeseen ja vaikuttaa atomitason liikkeisiin ja siis aikaan, jolloin aika hidastuu tai nopeutuu kappaleen liikkeen suunnasta riippuen.
Hafele–Keating kokeessa lepokoordinaatisto oli pyörimätön Maakeskeinen koordinaatisto ja liikkuva oli lentokentän koordinaatisto, (ks sivu 10).

sivu 6

Ajan hidastuminen ja nopeutuminen nopeuden funktiona 02.11.2025

Kun lepokoordinaatistossa (”inertiaalisssa”) kelloa kiihdytetään, sen käynti todetaan hidastuvan kiihtyvyyden funktiona. Kun kiihdytys lakkaa ja liike jatkuu saavutetulla nopeudella, kellon .....

sivu 9

Hafele – Keating koe

Hafele-Keating kokeessa v. 1971 lennätettiin atomikelloja maapallon ympäri, toista itään ja toista länteen. Lentokentän koordinaatistossa kellojen aikoja laskettaessa kummankin koneen kellon olisi pitänyt jätättää, mutta länteen lentäneen koneen kello olikin edistänyt suureksi hämmästykseksi. Kun laskemat tehtiin pyörimättömässä Maakeskeisessä koordinaatistossa, saatiin oikeat tulokset.
…..
https://en.wikipedia.org/wiki/Hafele%E2 ... experiment

Maakeskeisessä koordinaatistossa lasketaan lentokentän ja lentokoneiden aikadilataatiot niiden ratanopeuksista Maan keskipisteeseen suhteen yhtälöllä ∆t’ = ∆t /√(1- v²/c²). Helpompi tapa kuitenkin on laskea aikamuutokset lentokentän koordinaatistossa, mutta länteen lentäneen koneen laskennassa dilataatioyhtälö pitää kääntää ympäri näin ∆t’ = ∆t · √(1- v²/c²), koska sen koneen aika nopeutuu lentokentän suhteen. Ratanopeuksia silloin ei tarvitse laskea.
……
Itään lennon analyysia: Kun kone kiihdyttää lentonopeuteen, sen kello alkaa jätättää, ja jätättämien ………
.......
mukaan. Gravitaatiokin vaihtelee korkeuden vähän vaihdellessa ja paikkakunnittain, vaikuttaen marginaalisesti kellon käyntiin. Ympyräradalla maapallon ympäri keskeiskiihtyvyyden vaikutusta ei ole mainittu marginaalisena lainkaan suuren säteen ja pienen nopeuden vuoksi.

sivu 10

Lorentz ja Einstein uskoivat virheellisesti aikojen hidastuvan symmetrisesti eli liikkuvan kohteen kokevan paikallaan olevan kohteen ajan hidastuvan yhtä paljon. Niin voisi tapahtua inertiaalissa tapahtumassa, mutta sellaisia ei luonnossa esiinny. Lorentzin ja Einsteinin symmetrisyys-ajattelun ……… ………

sivu 14

ISS aseman liike ei tue käsitystä inertiaalista ja itseisajasta, eikä aikadilataation symmeriasta nopeuden funktiona. Symmetria olisi mahdollinen vain inertiaalissa tapahtumassa.

Uskokaa nyt viimein, nopeus on vain suhteellista, se ei vaikuta kellonkäyntiin yhtään mitään, vaan vain siihen miten se toisaalla havaitaan.

Itään ja länteen lennettäessä lennetään maan magneetikentässä, se kenttä voi vaikuttaa atomikellon käyntiin koska se on sähkömagneettinen aparaatti. jos maan magneettikentän pyöriminen on sidottu maan vaipan erilaiseen pyörimisnopeuteen maan pinnan suhteen, tulee kellonkäyntiin väkisin eroa siinä lennetäänkö länteen vai itään.