Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
Goswell kirjoitti: 2.1.2026, 16:00
Kontra kirjoitti: 2.1.2026, 15:40
Tein taas muutoksia esitykseeni Suhteellisuusteorian tulkintoja.

Viimeaikaisista keskusteluista on taas ollut merkittävää apua, jota arvostan, vaikka keskustelu tahtoo joskus saada hyvinkin räikeitä kirjavia sävyjä.

muutokset 301225 sinisellä

sivu 5

Mitä on aika? 30.12.2025

Aika on monelle mystinen käsite, mutta aineen atomitason liikkeen ja valonnopeuden kautta sitä voi ymmärtää. .......
…….
Ajatellaan levossa olevassa koordinaatistossa liikkuvan kappaleen atomin värähtelyliikettä, kun kappaleen nopeus summautuu siihen. Tapahtuu atomin värähtely mihin suuntaan tahansa, se ……..
……..
(vrt. samanaikaisuuden suhteellisuus). Koordinaatistossa, jossa kappale liikkuu atomien liikkeen hidastuminen tulkitaan ajan hidastumisena. Lepokoordinaatistossa kohteen aika hidastuu liikkeen suunnata riippumatta Lorentzin aikadilataatioyhtälön mukaan. Lepokoordinaatiston suhteen liikkuvan koordinaatiston liike summautuu kappaleen liikkeeseen ja vaikuttaa atomitason liikkeisiin ja siis aikaan, jolloin aika hidastuu tai nopeutuu kappaleen liikkeen suunnasta riippuen.
Hafele–Keating kokeessa lepokoordinaatisto oli pyörimätön Maakeskeinen koordinaatisto ja liikkuva oli lentokentän koordinaatisto, (ks sivu 10).


sivu 6

Ajan hidastuminen ja nopeutuminen nopeuden funktiona 02.11.2025

Kun lepokoordinaatistossa (”inertiaalisssa”) kelloa kiihdytetään, sen käynti todetaan hidastuvan kiihtyvyyden funktiona. Kun kiihdytys lakkaa ja liike jatkuu saavutetulla nopeudella, kellon .....

sivu 9

Hafele – Keating koe

Hafele-Keating kokeessa v. 1971 lennätettiin atomikelloja maapallon ympäri, toista itään ja toista länteen. Lentokentän koordinaatistossa kellojen aikoja laskettaessa kummankin koneen kellon olisi pitänyt jätättää, mutta länteen lentäneen koneen kello olikin edistänyt suureksi hämmästykseksi. Kun laskemat tehtiin pyörimättömässä Maakeskeisessä koordinaatistossa, saatiin oikeat tulokset.
…..
https://en.wikipedia.org/wiki/Hafele%E2 ... experiment

Maakeskeisessä koordinaatistossa lasketaan lentokentän ja lentokoneiden aikadilataatiot niiden ratanopeuksista Maan keskipisteeseen suhteen yhtälöllä ∆t’ = ∆t /√(1- v²/c²). Helpompi tapa kuitenkin on laskea aikamuutokset lentokentän koordinaatistossa, mutta länteen lentäneen koneen laskennassa dilataatioyhtälö pitää kääntää ympäri näin ∆t’ = ∆t · √(1- v²/c²), koska sen koneen aika nopeutuu lentokentän suhteen. Ratanopeuksia silloin ei tarvitse laskea.
……
Itään lennon analyysia: Kun kone kiihdyttää lentonopeuteen, sen kello alkaa jätättää, ja jätättämien ………
.......
mukaan. Gravitaatiokin vaihtelee korkeuden vähän vaihdellessa ja paikkakunnittain, vaikuttaen marginaalisesti kellon käyntiin. Ympyräradalla maapallon ympäri keskeiskiihtyvyyden vaikutusta ei ole mainittu marginaalisena lainkaan suuren säteen ja pienen nopeuden vuoksi.

sivu 10

Lorentz ja Einstein uskoivat virheellisesti aikojen hidastuvan symmetrisesti eli liikkuvan kohteen kokevan paikallaan olevan kohteen ajan hidastuvan yhtä paljon. Niin voisi tapahtua inertiaalissa tapahtumassa, mutta sellaisia ei luonnossa esiinny. Lorentzin ja Einsteinin symmetrisyys-ajattelun ……… ………

sivu 14

ISS aseman liike ei tue käsitystä inertiaalista ja itseisajasta, eikä aikadilataation symmeriasta nopeuden funktiona. Symmetria olisi mahdollinen vain inertiaalissa tapahtumassa.
Uskokaa nyt viimein, nopeus on vain suhteellista, se ei vaikuta kellonkäyntiin yhtään mitään, vaan vain siihen miten se toisaalla havaitaan.

Itään ja länteen lennettäessä lennetään maan magneetikentässä, se kenttä voi vaikuttaa atomikellon käyntiin koska se on sähkömagneettinen aparaatti. jos maan magneettikentän pyöriminen on sidottu maan vaipan erilaiseen pyörimisnopeuteen maan pinnan suhteen, tulee kellonkäyntiin väkisin eroa siinä lennetäänkö länteen vai itään.
Okei tehdäänpä kimppa.
Hommaa sinä se atomikello - minulla kun sattuu olemaan vanhasta puhelimesta purettu kestomagneetti.

Toimitaan seuraavasti:
Minä laitan sen magneetin atomikellon kylkeen ja sinä käynnistät atomikellon ja Rolexisi ajanoton samanaikaisesti. Pysytään siinä asetelmassa esim tunti, ellei jommalla kummalla tule kiire vessaan. Pysäytät molemmat kellot sitten samanaikaisesti. Laitat atomikellon ja Rolexin lukemat muistiin.
Sitten hetki huokaistaan ja minä käännän magneetin toisin päin, jolloin magneettivuo kulkee vastasuuntaan atomikellon sisällä. Sitten prosessi toistetaan, ja sinä sammutat atomikellon juuri yhtä pikän ajan kuluttua kun ensimmäisessä prosessissa Rolexisi näytti. Sitten verrataan atomikellon lukemia keskenään.
Kun olet ihan varma, että magneettikenttä vaikuttaa atomikellon käyntiin, niin se tulee tässä todistetuksi ja pannaan paperit vetämään fysiikan Nobel-palkintolautakuntaan. No kun sulla on isompi rooli tutkimuksessa, minä kyllä tyydyn 40%:iin voittorahoista - sopiiko se sulle?
Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
Zeeman efekti? Eiköhän viisas insinööri ole suunnitellut atomikellot niin, että ne eivät häiriinny magneettikentistä? Muuten koko kello olisi aika turha kapine? :laughtears:
Abezethibou·daemon unimanus et unialis·abyssorum legatus·cuius nomen terram scindit. In tenebris lucet·in luce obscuratur. Per fractas alas suadet·per manum perditam ligat.
Per sigillum Beelzebub·Abezethibou inferorum·per sanguinem et ignem·responde mihi!
Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
Abezethibou kirjoitti: 2.1.2026, 17:59
Zeeman efekti? Eiköhän viisas insinööri ole suunnitellut atomikellot niin, että ne eivät häiriinny magneettikentistä? Muuten koko kello olisi aika turha kapine? :laughtears:
Ai se taruolento. :sunglasses:
Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
Abezethibou kirjoitti: 2.1.2026, 17:59
Zeeman efekti? Eiköhän viisas insinööri ole suunnitellut atomikellot niin, että ne eivät häiriinny magneettikentistä? Muuten koko kello olisi aika turha kapine? :laughtears:
Noo niih - siinä se meni se viimeinenkin toivo - ikä jo alkaa tulla vastaan, etten taida ikänä päästäkään Noopeli-juhlassa tanssittamaan prinsessaa, josta niin monet unet olen nähnyt.

Yritäpä Gossu keksiä joku toinen varmempi aihe. Siinähän olis potentiaalia siinä lähteen suhteen c vakio valonnopeudessa, mutta vaikea keksiä konstia, millä niitä Noopelikomitean homeaivoja sais vedätettyä. Sitä kelkkakoetta vois yrittää, vedota siihen, että jos eivät usko, niin rakentakoot ne kelkkaradat altavastaajina.
Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
Kontra kirjoitti: 2.1.2026, 18:51
Abezethibou kirjoitti: 2.1.2026, 17:59
Zeeman efekti? Eiköhän viisas insinööri ole suunnitellut atomikellot niin, että ne eivät häiriinny magneettikentistä? Muuten koko kello olisi aika turha kapine? :laughtears:
Noo niih - siinä se meni se viimeinenkin toivo - ikä jo alkaa tulla vastaan, etten taida ikänä päästäkään Noopeli-juhlassa tanssittamaan prinsessaa, josta niin monet unet olen nähnyt.

Yritäpä Gossu keksiä joku toinen varmempi aihe. Siinähän olis potentiaalia siinä lähteen suhteen c vakio valonnopeudessa, mutta vaikea keksiä konstia, millä niitä Noopelikomitean homeaivoja sais vedätettyä. Sitä kelkkakoetta vois yrittää, vedota siihen, että jos eivät usko, niin rakentakoot ne kelkkaradat altavastaajina.
No, koitetaan samalla metodilla mutta vaihdetaan gravikenttää tilalle tähän kellot lentokoneessa tsydeemiin. Jos gravikenttä muodostuu pääosin maan tiheiden ydinosin massasta ja se pyörii eri nopeudella kuin maan pinta, saadaanko nyt eroa kellonkäyntiin, nopeus se syy ei yksin ole, nopeus kuitenkin vaikuttaa johonkin, ei suoraan kellonkäyntiin.
Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
Se on aika hurjaa touhua kun malmiesiintymiä etsitään lennättämällä herkkää gravimetriä, vai gravitometriä lentokoneessa. Ne on niin herkkiä, että niillä löytyy rautamalmia ja isoja sulfidiesiintymiä. Hafele–Keating kokeessa puhutaan niin pienestä vaikutuksesta, että tuota ei tietääkseni huomioitu mitenkään. Se on kai jotain kymmenen potenssiin miinus viisitoista mitä se kellojen käyntiin vaikutti. :laughtears: Maantieteellinen gravitaation vaihtelu siis.
Abezethibou·daemon unimanus et unialis·abyssorum legatus·cuius nomen terram scindit. In tenebris lucet·in luce obscuratur. Per fractas alas suadet·per manum perditam ligat.
Per sigillum Beelzebub·Abezethibou inferorum·per sanguinem et ignem·responde mihi!
Avatar
Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
Kontra kirjoitti: 2.1.2026, 15:40
Hafele–Keating kokeessa lepokoordinaatisto oli pyörimätön Maakeskeinen koordinaatisto ja liikkuva oli lentokentän koordinaatisto
Liikkuvia ovat myös länteen ja itään lentäineiden kellojen koordinaatistot.
Kontra kirjoitti: 2.1.2026, 15:40
Lentokentän koordinaatistossa kellojen aikoja laskettaessa kummankin koneen kellon olisi pitänyt jätättää, mutta länteen lentäneen koneen kello olikin edistänyt suureksi hämmästykseksi.
Lähdeviittaus puuttuu.
Kontra kirjoitti: 2.1.2026, 15:40
kelloa kiihdytetään, sen käynti todetaan hidastuvan kiihtyvyyden funktiona.
Nopeuden funktiona.
Kontra kirjoitti: 2.1.2026, 15:40
laskea aikamuutokset lentokentän koordinaatistossa, mutta länteen lentäneen koneen laskennassa dilataatioyhtälö
Kaksi epäinertiaalia. Lorentzmuunnos ei päde.
Kontra kirjoitti: 2.1.2026, 15:40
käsitystä inertiaalista ja itseisajasta
Ensimmäinen on fysiikan peruskäsitteistöä, riippumatta onko kyse Galilei- vai Einstein-suhteellisuudesta. Jälkimmäinen on suhteellisuusteorian ihan perustason suure.
Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
Abezethibou kirjoitti: 2.1.2026, 22:10
Se on aika hurjaa touhua kun malmiesiintymiä etsitään lennättämällä herkkää gravimetriä, vai gravitometriä lentokoneessa. Ne on niin herkkiä, että niillä löytyy rautamalmia ja isoja sulfidiesiintymiä. Hafele–Keating kokeessa puhutaan niin pienestä vaikutuksesta, että tuota ei tietääkseni huomioitu mitenkään. Se on kai jotain kymmenen potenssiin miinus viisitoista mitä se kellojen käyntiin vaikutti. :laughtears: Maantieteellinen gravitaation vaihtelu siis.
Empä nyt siitä puhunut, vaan siitä jos lennetään itään ja Maan gravikenttä pyörii myös itään eri nopeudella kuin maan pinta pyörii, gravitaation vaikutus muuttuu hiukan koska lennetään tuon kentän pyörimissuunnan mukaisesti, länteen lentäessä liikutaan vasten sitä. Gravitaatio nyt kuitenkin vaikuttaa kellonkäyntiin.
Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
Goswell kirjoitti: 2.1.2026, 23:45
Abezethibou kirjoitti: 2.1.2026, 22:10
Se on aika hurjaa touhua kun malmiesiintymiä etsitään lennättämällä herkkää gravimetriä, vai gravitometriä lentokoneessa. Ne on niin herkkiä, että niillä löytyy rautamalmia ja isoja sulfidiesiintymiä. Hafele–Keating kokeessa puhutaan niin pienestä vaikutuksesta, että tuota ei tietääkseni huomioitu mitenkään. Se on kai jotain kymmenen potenssiin miinus viisitoista mitä se kellojen käyntiin vaikutti. :laughtears: Maantieteellinen gravitaation vaihtelu siis.
Empä nyt siitä puhunut, vaan siitä jos lennetään itään ja Maan gravikenttä pyörii myös itään eri nopeudella kuin maan pinta pyörii, gravitaation vaikutus muuttuu hiukan koska lennetään tuon kentän pyörimissuunnan mukaisesti, länteen lentäessä liikutaan vasten sitä. Gravitaatio nyt kuitenkin vaikuttaa kellonkäyntiin.
Maapallon pyöriminen otettiin huomioon, sen vaikutus oli kai kymmeniä vai peräti satoja nanosekunteja. En muista ulkoa enkä jaksa kaivaa tarkempia lukuja.
Abezethibou·daemon unimanus et unialis·abyssorum legatus·cuius nomen terram scindit. In tenebris lucet·in luce obscuratur. Per fractas alas suadet·per manum perditam ligat.
Per sigillum Beelzebub·Abezethibou inferorum·per sanguinem et ignem·responde mihi!
Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
Abezethibou kirjoitti: 3.1.2026, 00:03
Goswell kirjoitti: 2.1.2026, 23:45
Abezethibou kirjoitti: 2.1.2026, 22:10
Se on aika hurjaa touhua kun malmiesiintymiä etsitään lennättämällä herkkää gravimetriä, vai gravitometriä lentokoneessa. Ne on niin herkkiä, että niillä löytyy rautamalmia ja isoja sulfidiesiintymiä. Hafele–Keating kokeessa puhutaan niin pienestä vaikutuksesta, että tuota ei tietääkseni huomioitu mitenkään. Se on kai jotain kymmenen potenssiin miinus viisitoista mitä se kellojen käyntiin vaikutti. :laughtears: Maantieteellinen gravitaation vaihtelu siis.
Empä nyt siitä puhunut, vaan siitä jos lennetään itään ja Maan gravikenttä pyörii myös itään eri nopeudella kuin maan pinta pyörii, gravitaation vaikutus muuttuu hiukan koska lennetään tuon kentän pyörimissuunnan mukaisesti, länteen lentäessä liikutaan vasten sitä. Gravitaatio nyt kuitenkin vaikuttaa kellonkäyntiin.
Maapallon pyöriminen otettiin huomioon, sen vaikutus oli kai kymmeniä vai peräti satoja nanosekunteja. En muista ulkoa enkä jaksa kaivaa tarkempia lukuja.
Otettiinko huomioon että gravikenttä voi pyöriä hiukan eri nopeudella kuin maan pinta. Aika looginen selitys olisi jos pätisi.
Vastaa Viestiin