Miksi BB?

[Kontra]

Vielä kerran koetan saada selvyyden, että mitä 'universumin gravitaatio' tarkoittaa, ja miten sen suuruus määritellään?

Gravitaatio Maan ja Kuun välillä eri etäisyyksillä voidaan laskea, kun tiedetään kummankin massa ja keskinäinen etäisyys. Sama periaate toimii kaikille massoille. Mutta mites laskea galaksiryhmien massat? Vaikka keskinäiset etäisyydet voitaisiinkin saada selville muinaisissa universumeissa, massat taitaisi jäädä selvittämättä. Vaikka kummatkin tiedot saataisiin vaikka vain rajatulla alueella selville, yhteisgravitaation laskeminenkaan ei mikään läpihuutojuttu olisi.

Kun universumia tarkastellaan kokonaisuutena (alussa, nyt, tai tulevaisuudessa), niin sen kokonaisgravitaatio on määrittelemätön. Jos moisen suureen välttämättä haluaisi muodostaa, niin se olisi koko ajan nolla tai ääretön.

Ei se nyt sentään ääretön voisi missään tapauksessa olla, kun luonnossa ei voi olla mitään ääretöntä - ei universumikaan. Jos joku fysiikasta tai kosmologista puhuessaan mainitsee sanan ääretön, puhuja ei ole fyysikko eikä kosmologi, vaikka sellaista titteliä itsestään käyttäisi.
.....
Lähdetään viemään atomikelloa Maasta Kuuta kohti. Kun se on pisteessä, jossa gravitaatiot ovat yhtä suuret, ja vapautetaan, se ei lähde Maan eikä Kuun suuntaan, vaan pysyy paikallaan. Päätteletkö siitä, että gravitaation täytyy olla nolla?

Kun sitten ajatellaan kellon käyntiä sitä vietäessä Kuuta kohti, sen käyntinopeus kasvaa koko ajan. Kun se lähestyisi pistettä, jossa gravitaatiot ovat yhtä suuret, alkaisiko sen käyntinopeuden kasvu kiihtyä entisestään gravitaation vähentyessä, vai vähentyä gravitaation kasvaessa? Kumpaa veikkaat?

GPS satelliitti on ns painottomassa tilassa radallaan. Kun keskeisvoiman vastavoima aiheuttaa yhtä suuren vastakkaisen voiman Maan gravitaatiovoimalle, eikö se koe gravitaatiota lainkaan? Eikö Maan gravitaatio hidasta sen aikaa lainkaan? Kun laskettiin satelliitin kellon rukkaustarvetta Maan aikaan verrattuna, kyllä laskuissa laskettiin aikaa hidastavana tekijänä sekä gravitaation että nopeuden hidastavat vaikutukset.

[Kontra]

Jaa kuinkahan siinä tapahtuu - kellon lähestyessä pistettä, jossa Maan ja Kuun gravitaatiot ovat yhtä suuret? Taitaa summagravitaatio pienentyä ja olla minimissään tuossa pisteessä, mutta ei suinkaan nolla.

[QS]

Jaa kuinkahan siinä tapahtuu - kellon lähestyessä pistettä, jossa Maan ja Kuun gravitaatiot ovat yhtä suuret?

Tuo on Lagrangen piste L1. Newtonilainen potentiaali ei ole nolla, vaikka kappale pisteen läheisyydessä pysyykin. Nettopainovoima(-vektori) tuossa kohti on nolla.

Yleisen suhteellisuusteorian Lagrangen pisteiden määrittelyä en tunne, mutta testikappaleet noissa pisteissä ovat geodeettisella polulla. Geometria ei kuitenkaan ole laakea, joten laakeasta avaruudesta esim L1:een pitkäksi aikaa siirretty kello on mitannut lyhyemmän ajan, kun se palautetaan takaisin vertailukellon viereen. Jos vertailukello ollut Maan pinnalla, niin sitten L1:ssä ollut mitannut pidemmän ajan, kun se palautetaan vertailukellon viereen.

Tämä oli vain päättelyä, kun en suhteellisuusteorian L-pisteistä enempää tiedä.

[Kontra]

Jaa kuinkahan siinä tapahtuu - kellon lähestyessä pistettä, jossa Maan ja Kuun gravitaatiot ovat yhtä suuret?

Tuo on Lagrangen piste L1. Newtonilainen potentiaali ei ole nolla, vaikka kappale pisteen läheisyydessä pysyykin. Nettopainovoima(-vektori) tuossa kohti on nolla.

Yleisen suhteellisuusteorian Lagrangen pisteiden määrittelyä en tunne, mutta testikappaleet noissa pisteissä ovat geodeettisella polulla. Geometria ei kuitenkaan ole laakea, joten laakeasta avaruudesta esim L1:een pitkäksi aikaa siirretty kello on mitannut lyhyemmän ajan, kun se palautetaan takaisin vertailukellon viereen. Jos vertailukello ollut Maan pinnalla, niin sitten L1:ssä ollut mitannut pidemmän ajan, kun se palautetaan vertailukellon viereen.

Tämä oli vain päättelyä, kun en suhteellisuusteorian L-pisteistä enempää tiedä.

Lagrangen pisteissä gravitaatio ei taatusti ole nolla.
Siinä vain kahden gravitaation aiheuttamat voimat kappaleeseen kumoavat toisensa. Eli voimien summa on nolla, mutta gravitaatio on noiden gravitaatioiden summa, kuten se on gravitaatioiden aiheuttamien massojen välillä koko matkalla.

Sinun uskomuksellasi GPS satelliitillekin painottomassa tilassaan Maan gravitaatio olisi nolla. Kuten edellä jo sanoin, GPS-kellon rukkauksessa ajan dilataation laskuissa Maan gravitaatio on laskettava mukaan.

Aika ei ole vektorisuure, eikä se tunnista gravitaatiota vektoreina.

[QS]

Jaa kuinkahan siinä tapahtuu - kellon lähestyessä pistettä, jossa Maan ja Kuun gravitaatiot ovat yhtä suuret?

Tuo on Lagrangen piste L1. Newtonilainen potentiaali ei ole nolla, vaikka kappale pisteen läheisyydessä pysyykin. Nettopainovoima(-vektori) tuossa kohti on nolla.

Yleisen suhteellisuusteorian Lagrangen pisteiden määrittelyä en tunne, mutta testikappaleet noissa pisteissä ovat geodeettisella polulla. Geometria ei kuitenkaan ole laakea, joten laakeasta avaruudesta esim L1:een pitkäksi aikaa siirretty kello on mitannut lyhyemmän ajan, kun se palautetaan takaisin vertailukellon viereen. Jos vertailukello ollut Maan pinnalla, niin sitten L1:ssä ollut mitannut pidemmän ajan, kun se palautetaan vertailukellon viereen.

Tämä oli vain päättelyä, kun en suhteellisuusteorian L-pisteistä enempää tiedä.

Lagrangen pisteissä gravitaatio ei taatusti ole nolla.
Siinä vain kahden gravitaation aiheuttamat voimat kappaleeseen kumoavat toisensa. Eli voimien summa on nolla, ...

Sen mä tuossa just sanoin: "Newtonilainen potentiaali ei ole nolla", "Nettopainovoima(-vektori) tuossa kohti on nolla"

[Kontra]

Jaa kuinkahan siinä tapahtuu - kellon lähestyessä pistettä, jossa Maan ja Kuun gravitaatiot ovat yhtä suuret?

Tuo on Lagrangen piste L1. Newtonilainen potentiaali ei ole nolla, vaikka kappale pisteen läheisyydessä pysyykin. Nettopainovoima(-vektori) tuossa kohti on nolla.

Yleisen suhteellisuusteorian Lagrangen pisteiden määrittelyä en tunne, mutta testikappaleet noissa pisteissä ovat geodeettisella polulla. Geometria ei kuitenkaan ole laakea, joten laakeasta avaruudesta esim L1:een pitkäksi aikaa siirretty kello on mitannut lyhyemmän ajan, kun se palautetaan takaisin vertailukellon viereen. Jos vertailukello ollut Maan pinnalla, niin sitten L1:ssä ollut mitannut pidemmän ajan, kun se palautetaan vertailukellon viereen.

Tämä oli vain päättelyä, kun en suhteellisuusteorian L-pisteistä enempää tiedä.

Lagrangen pisteissä gravitaatio ei taatusti ole nolla.
Siinä vain kahden gravitaation aiheuttamat voimat kappaleeseen kumoavat toisensa. Eli voimien summa on nolla, ...

Sen mä tuossa just sanoin: "Newtonilainen potentiaali ei ole nolla", "Nettopainovoima(-vektori) tuossa kohti on nolla"

Kellon käynti riippuu Lagrangen pisteestä minkä gravitaatioiden vaikutuksessa se on.

Otetaanpa analoginen esimerkki.
Kaksi vastakkain suunnattua kapeakeilaista radiolähetystä samalla taajuudella lähettävä kumpikin omaa ohjelmaansa.
Kummallakin lähetyksellä on kuuntelija kaukana toisen lähettimien takana niin, ettei lähettimen hajasäteily saavuta kuuntelijaa.
Kun säteilyt etenevät samassa tilassa vastakkain, ja ovat samalla taajuudella, häiritseekö kumpinin toisen ohjelmaa? Mitäs olet mieltä?
Eivät ne häiritse.

Aivan sama on tilanne Lagrangen pisteessä - kumpikaan gravitaatio ei vaikuta mitenkään toiseen gravitaatioon. Eli kellon käynti hidastuu kummallekin gravitaatiolle yhtä paljon. Mutta onko hidastuminen sitten kaksinkertainen yhden gravitaation hidastumiseen?
…….
Kun aikoinaan joku kommentoija toisella palstalla sanoi Syksy Räsäsen blogissaan sanoneen, että 380000 vuotta BB:sta universumin gravitaatio hidasti ajan 1/1000 meidän ajastamme. Sitä blogikirjoitusta ei löytynyt myöhemmin mistään. Myöhemmin Räsänen sanoi, että ajan hidastuminen johtui siitä, että universumi laajeni 1000-kertaisella nopeudella silloin.
Kysyin Räsäseltä, oliko hän sanonut, mitä em kommentoija kertoi. Hän ei myöntänyt eikä kieltänyt. Jos hän ei olisi niin sanonut, todennäköisyyden mukaan hän olisi sen kieltänyt. Hän selitti vain sen lehtiartikkelin 1/5 ajan hidastumisen tulkintavirheenä.

[QS]

Kellon käynti riippuu Lagrangen pisteestä minkä gravitaatioiden vaikutuksessa se on.

Kunkin L-pisteen metriikka on omansa, ja lisäksi eri pisteissä olevien kellojen liikeradat eivät ole samat. Kun eri pisteissä olleita kelloja myöhemmin verrataan, niin eri kokonaisajat on mitattu. Joten kyllä, riippu missä Lagrangen pisteessä on ollut ennen vertailua.

Kun säteilyt etenevät samassa tilassa vastakkain, ja ovat samalla taajuudella, häiritseekö kumpinin toisen ohjelmaa? Mitäs olet mieltä?
Eivät ne häiritse.

Pitää paikkaansa.

Aivan sama on tilanne Lagrangen pisteessä - kumpikaan gravitaatio ei vaikuta mitenkään toiseen gravitaatioon. Eli kellon käynti hidastuu kummallekin gravitaatiolle yhtä paljon. Mutta onko hidastuminen sitten kaksinkertainen yhden gravitaation hidastumiseen?

Kysymys ei ole triviaali. Varsinkin usean kappaleen tilanteessa aika-avaruuden metriikka on peräisin epälineaarisesta yhtälöryhmästä, jota ei suoraan voi verrata lineaariseen Maxwellin yhtälöryhmään.

Kun aikoinaan joku kommentoija toisella palstalla sanoi Syksy Räsäsen blogissaan sanoneen, että 380000 vuotta BB:sta universumin gravitaatio hidasti ajan 1/1000 meidän ajastamme. Sitä blogikirjoitusta ei löytynyt myöhemmin mistään. Myöhemmin Räsänen sanoi, että ajan hidastuminen johtui siitä, että universumi laajeni 1000-kertaisella nopeudella silloin.
Kysyin Räsäseltä, oliko hän sanonut, mitä em kommentoija kertoi. Hän ei myöntänyt eikä kieltänyt. Jos hän ei olisi niin sanonut, todennäköisyyden mukaan hän olisi sen kieltänyt. Hän selitti vain sen lehtiartikkelin 1/5 ajan hidastumisen tulkintavirheenä.

En ole kuullut tai nähnyt kenenkään fyysikon argumentoivan, että "universumin gravitaatio" hidastaa ajan kulkua. Jos noin argumentoisi, niin saisi vahvaa kritiikkiä argumentilleen.

[Kontra]

Kellon käynti riippuu Lagrangen pisteestä minkä gravitaatioiden vaikutuksessa se on.

Kunkin L-pisteen metriikka on omansa, ja lisäksi eri pisteissä olevien kellojen liikeradat eivät ole samat. Kun eri pisteissä olleita kelloja myöhemmin verrataan, niin eri kokonaisajat on mitattu. Joten kyllä, riippu missä Lagrangen pisteessä on ollut ennen vertailua.

Kun säteilyt etenevät samassa tilassa vastakkain, ja ovat samalla taajuudella, häiritseekö kumpinin toisen ohjelmaa? Mitäs olet mieltä?
Eivät ne häiritse.

Pitää paikkaansa.

Aivan sama on tilanne Lagrangen pisteessä - kumpikaan gravitaatio ei vaikuta mitenkään toiseen gravitaatioon. Eli kellon käynti hidastuu kummallekin gravitaatiolle yhtä paljon. Mutta onko hidastuminen sitten kaksinkertainen yhden gravitaation hidastumiseen?

Kysymys ei ole triviaali. Varsinkin usean kappaleen tilanteessa aika-avaruuden metriikka on peräisin epälineaarisesta yhtälöryhmästä, jota ei suoraan voi verrata lineaariseen Maxwellin yhtälöryhmään.

Kun aikoinaan joku kommentoija toisella palstalla sanoi Syksy Räsäsen blogissaan sanoneen, että 380000 vuotta BB:sta universumin gravitaatio hidasti ajan 1/1000 meidän ajastamme. Sitä blogikirjoitusta ei löytynyt myöhemmin mistään. Myöhemmin Räsänen sanoi, että ajan hidastuminen johtui siitä, että universumi laajeni 1000-kertaisella nopeudella silloin.
Kysyin Räsäseltä, oliko hän sanonut, mitä em kommentoija kertoi. Hän ei myöntänyt eikä kieltänyt. Jos hän ei olisi niin sanonut, todennäköisyyden mukaan hän olisi sen kieltänyt. Hän selitti vain sen lehtiartikkelin 1/5 ajan hidastumisen tulkintavirheenä.

En ole kuullut tai nähnyt kenenkään fyysikon argumentoivan, että "universumin gravitaatio" hidastaa ajan kulkua. Jos noin argumentoisi, niin saisi vahvaa kritiikkiä argumentilleen.

Kyllähän minun hypoteesini havaintovirheenä selittää universumin muka kiihtyvän laajenemisen  uskottavammin kuin hatusta vedetty pimeä energia, johon ei ollut perusteena edes minkäänlaista arvausta. Miten voidaan riskeerata tieteen auktoriteetti tuollaisen humpuukin markkinoinnilla.  

[QS]

Kellon käynti riippuu Lagrangen pisteestä minkä gravitaatioiden vaikutuksessa se on.

Kunkin L-pisteen metriikka on omansa, ja lisäksi eri pisteissä olevien kellojen liikeradat eivät ole samat. Kun eri pisteissä olleita kelloja myöhemmin verrataan, niin eri kokonaisajat on mitattu. Joten kyllä, riippu missä Lagrangen pisteessä on ollut ennen vertailua.

Kun säteilyt etenevät samassa tilassa vastakkain, ja ovat samalla taajuudella, häiritseekö kumpinin toisen ohjelmaa? Mitäs olet mieltä?
Eivät ne häiritse.

Pitää paikkaansa.

Aivan sama on tilanne Lagrangen pisteessä - kumpikaan gravitaatio ei vaikuta mitenkään toiseen gravitaatioon. Eli kellon käynti hidastuu kummallekin gravitaatiolle yhtä paljon. Mutta onko hidastuminen sitten kaksinkertainen yhden gravitaation hidastumiseen?

Kysymys ei ole triviaali. Varsinkin usean kappaleen tilanteessa aika-avaruuden metriikka on peräisin epälineaarisesta yhtälöryhmästä, jota ei suoraan voi verrata lineaariseen Maxwellin yhtälöryhmään.

Kun aikoinaan joku kommentoija toisella palstalla sanoi Syksy Räsäsen blogissaan sanoneen, että 380000 vuotta BB:sta universumin gravitaatio hidasti ajan 1/1000 meidän ajastamme. Sitä blogikirjoitusta ei löytynyt myöhemmin mistään. Myöhemmin Räsänen sanoi, että ajan hidastuminen johtui siitä, että universumi laajeni 1000-kertaisella nopeudella silloin.
Kysyin Räsäseltä, oliko hän sanonut, mitä em kommentoija kertoi. Hän ei myöntänyt eikä kieltänyt. Jos hän ei olisi niin sanonut, todennäköisyyden mukaan hän olisi sen kieltänyt. Hän selitti vain sen lehtiartikkelin 1/5 ajan hidastumisen tulkintavirheenä.

En ole kuullut tai nähnyt kenenkään fyysikon argumentoivan, että "universumin gravitaatio" hidastaa ajan kulkua. Jos noin argumentoisi, niin saisi vahvaa kritiikkiä argumentilleen.

Kyllähän minun hypoteesini havaintovirheenä selittää universumin muka kiihtyvän laajenemisen uskottavammin kuin hatusta vedetty pimeä energia, johon ei ollut perusteena edes minkäänlaista arvausta. Miten voidaan riskeerata tieteen auktoriteetti tuollaisen humpuukin markkinoinnilla.

Pimeä energia on joukko hypoteeseja, se ei ole vakiintunut teoria. Alkujuuret ulottuvat hyvin kauas, aikoihin joilloin kosmologinen vakio lisättiin Einsteinin kenttäyhtälöihin, jotta ne saatiin toimimaan universumin rakenteen osalta.

Tuon vakion syvempi olemus on vielä selvittämättä, ja sen ympärille myös pimeän energian hypoteesit liittyvät. Kosmologinen vakio ei poistu yhtälöistä pelkästään kiukuttelemalla ; )

[Kontra]

Kellon käynti riippuu Lagrangen pisteestä minkä gravitaatioiden vaikutuksessa se on.

Kunkin L-pisteen metriikka on omansa, ja lisäksi eri pisteissä olevien kellojen liikeradat eivät ole samat. Kun eri pisteissä olleita kelloja myöhemmin verrataan, niin eri kokonaisajat on mitattu. Joten kyllä, riippu missä Lagrangen pisteessä on ollut ennen vertailua.

Kun säteilyt etenevät samassa tilassa vastakkain, ja ovat samalla taajuudella, häiritseekö kumpinin toisen ohjelmaa? Mitäs olet mieltä?
Eivät ne häiritse.

Pitää paikkaansa.

Aivan sama on tilanne Lagrangen pisteessä - kumpikaan gravitaatio ei vaikuta mitenkään toiseen gravitaatioon. Eli kellon käynti hidastuu kummallekin gravitaatiolle yhtä paljon. Mutta onko hidastuminen sitten kaksinkertainen yhden gravitaation hidastumiseen?

Kysymys ei ole triviaali. Varsinkin usean kappaleen tilanteessa aika-avaruuden metriikka on peräisin epälineaarisesta yhtälöryhmästä, jota ei suoraan voi verrata lineaariseen Maxwellin yhtälöryhmään.

Kun aikoinaan joku kommentoija toisella palstalla sanoi Syksy Räsäsen blogissaan sanoneen, että 380000 vuotta BB:sta universumin gravitaatio hidasti ajan 1/1000 meidän ajastamme. Sitä blogikirjoitusta ei löytynyt myöhemmin mistään. Myöhemmin Räsänen sanoi, että ajan hidastuminen johtui siitä, että universumi laajeni 1000-kertaisella nopeudella silloin.
Kysyin Räsäseltä, oliko hän sanonut, mitä em kommentoija kertoi. Hän ei myöntänyt eikä kieltänyt. Jos hän ei olisi niin sanonut, todennäköisyyden mukaan hän olisi sen kieltänyt. Hän selitti vain sen lehtiartikkelin 1/5 ajan hidastumisen tulkintavirheenä.

En ole kuullut tai nähnyt kenenkään fyysikon argumentoivan, että "universumin gravitaatio" hidastaa ajan kulkua. Jos noin argumentoisi, niin saisi vahvaa kritiikkiä argumentilleen.

Kyllähän minun hypoteesini havaintovirheenä selittää universumin muka kiihtyvän laajenemisen uskottavammin kuin hatusta vedetty pimeä energia, johon ei ollut perusteena edes minkäänlaista arvausta. Miten voidaan riskeerata tieteen auktoriteetti tuollaisen humpuukin markkinoinnilla.

Pimeä energia on joukko hypoteeseja, se ei ole vakiintunut teoria. Alkujuuret ulottuvat hyvin kauas, aikoihin joilloin kosmologinen vakio lisättiin Einsteinin kenttäyhtälöihin, jotta ne saatiin toimimaan universumin rakenteen osalta.

Tuon vakion syvempi olemus on vielä selvittämättä, ja sen ympärille myös pimeän energian hypoteesit liittyvät. Kosmologinen vakio ei poistu yhtälöistä pelkästään kiukuttelemalla ; )

Niin, mutta kosmologinen vakio voi olla seuraus juuri universumin gravitaatiosta.