Valonnopeus on tautologisesti vakio

[QS]

Kun on vain yksi inertiaalikoordinaatisto K(t,x), jossa valonlähde ja peili paikalleen lukittu (esim lähde kohdassa x=0 ja peili kohdassa x=L), niin eikai tässä muunnoksia tarvita. Vai liikkuukko peili valonlähteen suhteen?

Eihän peili valolähteen suhteen voi mitenkään liikkua, kun ovat kiinni maassa. Mutta valo ei piittaa mistään koordinaatiston pisteistä, ei valolähteestä eikä peilistä, se vain "muistaa" missä kohdasta se koordinaatiston suhteen lähti liikkeelle. Siitä pisteestä se alkaa laskea matkaa peilille - ei valolähteestä, joka liikkuu koko ajan.(Tämä ilmiöhän on tuttu samanaikaisuuden junanvaunun esimerkistä.)

Kun suhtiksen hypoteesi sanoo, että valon nopeus on vakio kaikissa koordinaatistoissa, niin Einstein joko unohti sanoa tai ei itsekään ymmärtänyt, mistä se johtuu. Se johtuu siitä, että ajan kulkunopeus riippuu siitä, mihin suuntaan valo koordinaatistossa liikkuu. Jos valo liikkuu koordinaatiston liikkeen suuntaan, se kokee ajan hidastuneen, ja jos se liikkuu koordinaatiston liikkeen suuntaa vastaan, se kokee ajan nopeutuneen.

Kuvauksesi muistuttaa etäisesti Lorentzin eetteriteoriaa, missä inertiaalihavaitsijat liikkuvat absoluttisessa tausta-avaruudessa. En nyt osaa tässä kohti enempää sanoa.

Älä höpsi. Etkö sinä käsitä, että valo liikkuu avaruudessa mistään mitään piittaamatta aina samalla nopeudella c. Sen kun ymmärrät, alkaa suhtis sullekin avautua.

Sehän on suhteellisuusteorian peruspostulaatti. Kaikille havaitsijoille valon paikallinen nopeus on c riippumatta siitä, mikä on valonlähteen liiketila havaitsijan suhteen.

Mutta suhteellisuusteorian mukaan mikään ei liiku "avaruuden suhteen". Tuo vaatisi avaruuteen eetterin, jossa valo etenee. Sitten voidaan sanoa, että valolla on nopeus avaruuden (eli eetterin) suhteen.

Sulle on sanottu, että valon nopeus on kaikille sama, mutta ymmärrätkö, miksi juuri aika on sen ilmiön takana. Juu juu jokainen kuvittelee ymmärtävänsä tuon, vaikka eivät alkuunkaan ymmärrä, miksi noin tapahtuu.

Valonnopeuden vakioarvolle ei ole olemassa suoraa selitystä.

Ei voida sanoa, että se on seuraus ajan suhteellisuudesta. Ei voida myöskään sanoa, että pituuskontraktio on seuraus ajan suhteellisuudesta. Tai että ajan suhteellisuus on seuraus pituuskontraktiosta. Tai että vakio valonnopeus on seuraus pituuskontraktiosta. Tai että pituuskontraktio on seuraus valonnopeuden vakioarvosta. Tai että aikadilataatio on seuraus pituuskontraktiosta, tai päinvastoin.

Noista kaikista voi laatia taulukon, jossa syyt ja seuraukset eri järjestyksessä ja eri taulukon pari kanssa. Kaikki syy-seuraus-väitteet ovat lopulta tautologiaa.

Samanlaisia tautologioita ovat esim: 1) Newtonin II laki on seuraus siitä, että kappaleet kiihtyvät 2) kappaleen kiihtyvyys on seuraus Newtonin II laista. Kumpikaan ei selitä kumpaakaan.

Aika on kylläkin avaruusdimensioista poikkeava siksi, että metriikassa \(ds^2=-c^2dt^2+dx^2+dy^2+dz^2\) sen etumerkki on vastakkainen. Tästä seuraa useita ajan erityispiirteitä, mutta valon nopeuden vakioisuutta aika tai ajan suhteellisuus ei selitä.

[Eusa]

Aika on kylläkin avaruusdimensioista poikkeava siksi, että metriikassa \(ds^2=-c^2dt^2+dx^2+dy^2+dz^2\) sen etumerkki on vastakkainen. Tästä seuraa useita ajan erityispiirteitä, mutta valon nopeuden vakioisuutta aika tai ajan suhteellisuus ei selitä.

Luonnon näkökulmasta (+, +, +, +) ei ole olemassa kuin erillisyyksiä. Aika on luonnon sisältämän havaitsijan näkökulma (-, +, +, +).

[Kontra]

Eihän peili valolähteen suhteen voi mitenkään liikkua, kun ovat kiinni maassa. Mutta valo ei piittaa mistään koordinaatiston pisteistä, ei valolähteestä eikä peilistä, se vain "muistaa" missä kohdasta se koordinaatiston suhteen lähti liikkeelle. Siitä pisteestä se alkaa laskea matkaa peilille - ei valolähteestä, joka liikkuu koko ajan.(Tämä ilmiöhän on tuttu samanaikaisuuden junanvaunun esimerkistä.)

Kun suhtiksen hypoteesi sanoo, että valon nopeus on vakio kaikissa koordinaatistoissa, niin Einstein joko unohti sanoa tai ei itsekään ymmärtänyt, mistä se johtuu. Se johtuu siitä, että ajan kulkunopeus riippuu siitä, mihin suuntaan valo koordinaatistossa liikkuu. Jos valo liikkuu koordinaatiston liikkeen suuntaan, se kokee ajan hidastuneen, ja jos se liikkuu koordinaatiston liikkeen suuntaa vastaan, se kokee ajan nopeutuneen.

Kuvauksesi muistuttaa etäisesti Lorentzin eetteriteoriaa, missä inertiaalihavaitsijat liikkuvat absoluttisessa tausta-avaruudessa. En nyt osaa tässä kohti enempää sanoa.

Älä höpsi. Etkö sinä käsitä, että valo liikkuu avaruudessa mistään mitään piittaamatta aina samalla nopeudella c. Sen kun ymmärrät, alkaa suhtis sullekin avautua.

Sehän on suhteellisuusteorian peruspostulaatti. Kaikille havaitsijoille valon paikallinen nopeus on c riippumatta siitä, mikä on valonlähteen liiketila havaitsijan suhteen.

Mutta suhteellisuusteorian mukaan mikään ei liiku "avaruuden suhteen". Tuo vaatisi avaruuteen eetterin, jossa valo etenee. Sitten voidaan sanoa, että valolla on nopeus avaruuden (eli eetterin) suhteen.

Sulle on sanottu, että valon nopeus on kaikille sama, mutta ymmärrätkö, miksi juuri aika on sen ilmiön takana. Juu juu jokainen kuvittelee ymmärtävänsä tuon, vaikka eivät alkuunkaan ymmärrä, miksi noin tapahtuu.

Valonnopeuden vakioarvolle ei ole olemassa suoraa selitystä.

Ei voida sanoa, että se on seuraus ajan suhteellisuudesta. Ei voida myöskään sanoa, että pituuskontraktio on seuraus ajan suhteellisuudesta. Tai että ajan suhteellisuus on seuraus pituuskontraktiosta. Tai että vakio valonnopeus on seuraus pituuskontraktiosta. Tai että pituuskontraktio on seuraus valonnopeuden vakioarvosta. Tai että aikadilataatio on seuraus pituuskontraktiosta, tai päinvastoin.

Noista kaikista voi laatia taulukon, jossa syyt ja seuraukset eri järjestyksessä ja eri taulukon pari kanssa. Kaikki syy-seuraus-väitteet ovat lopulta tautologiaa.

Samanlaisia tautologioita ovat esim: 1) Newtonin II laki on seuraus siitä, että kappaleet kiihtyvät 2) kappaleen kiihtyvyys on seuraus Newtonin II laista. Kumpikaan ei selitä kumpaakaan.

Aika on kylläkin avaruusdimensioista poikkeava siksi, että metriikassa \(ds^2=-c^2dt^2+dx^2+dy^2+dz^2\) sen etumerkki on vastakkainen. Tästä seuraa useita ajan erityispiirteitä, mutta valon nopeuden vakioisuutta aika tai ajan suhteellisuus ei selitä.

Sanot: Valonnopeuden vakioarvolle ei ole olemassa suoraa selitystä.  Ei voida sanoa, että se on seuraus ajan suhteellisuudesta.
Väärin. Ajan suhteellisuus on selitys valon vakionopeuteen. Eikä ihmisen ajatuksilla muuteta luonnonlakeja.

Sanot: Ei voida myöskään sanoa, että pituuskontraktio on seuraus ajan suhteellisuudesta. Tai että ajan suhteellisuus on seuraus pituuskontraktiosta. Tai että vakio valonnopeus on seuraus pituuskontraktiosta. Tai että pituuskontraktio on seuraus valonnopeuden vakioarvosta. Tai että aikadilataatio on seuraus pituuskontraktiosta, tai päinvastoin.
Väärin: Pituuskontraktio on seuraus pituuden suhteellisuudesta nopeuteen, ei aikaan. Tuo suhde on syntynyt kappaleen kiihdytysvaiheessa ko nopeuteen.

Sanot: Tästä seuraa useita ajan erityispiirteitä, mutta valon nopeuden vakioisuutta aika tai ajan suhteellisuus ei selitä.
Ajan suhteellisuus on seuraus kiihtyvyydestä ekvivalenttina gravitaatioon. Valon nopeus on seuraus ajan suhteellisuudesta. Se on helppo ymmärtää, kun unohtaa aikaisemman käsityksensä suhteellisuusteoriasta ja syventyy Hafele-Keating kokeen analyysiin.

Ajan dilataatioyhtälö kahden kohteen välillä toimii vain puoliksi. Se toimii tarkasteltaessa nopeammin liikkuvan kappaleen aikaa hitaammin liikkuvan kappaleen suhteen ∆t’ = ∆t /√(1- v²/c²).
Se ei toimi tarkasteltaessa hitaammin liikkuvan aikaa nopeammin liikkuvan suhteen. Silloin yhtälö kääntyy nurinpäin ∆t’ = ∆t · √(1- v²/c²).

Tämä tuntuu mahdottomalta käsittää niille, joille on iskostettu harha aikadilataation symmetrisyydestä ja itseisajasta.  Minä kun ole tutustunut suhteellisuusteoriaan, ajatteluani ei ole kahlinneet tieteen tarjoamat käsitykset, eikä ennakkoluulot. Ei ole ollut kuitenkaan helppoa hylätä väärät opit ja valita oikeat ja kuunnella mitä luonnolla itsellään on sanottavaa. Se on viivästyttänyt harmillisesti asioiden selkiytymistä, ja aikaa tuhlautunut.

Ja lopuksi, mitäs siihen sanot, kun sanon, että kappale pitenee sen liikkuessa koordinaatiston liikkeen suuntaa vastaan?

[Kontra]

QS

Sanot tuossa kommentissasi myös näin: Kuvauksesi muistuttaa etäisesti Lorentzin eetteriteoriaa, missä inertiaalihavaitsijat liikkuvat absoluttisessa tausta-avaruudessa. En nyt osaa tässä kohti enempää sanoa.

Kaikkein viisainta tausta-avaruudeksi on valita piste, joka ei liiku Linnunradan liikkeiden suhteen - siis ei sen pyörimisen eikä liikkumisen universumin suhteen. Silloin voidaan ajatella kaikkiin sm-signaaleihin mukaan tuon liikkeen aiheuttama doppler. Sitähän ei havaitsija voi havaita, koska se kumoutuu aina vasta-dopplerilla.

Tieteen tekijät eivät ole tätä ymmärtäneet ja ovat keksineet tuon sinun esittämäsi uskomuksen mieliään rauhoittaakseen.

Tuota em pistettä avaruudessa ei tarvitse pitää minään absoluuttisena paikallaan olevana pisteenä, kun Linnunrata voi liikkua vaikka millaisella nopeudella "super-universumin" suhteen, mutta se antaa käsityksen, että valossa meidän ympäristössämme voi olla vaikka millaisia puna- ja sinisiirtymiä, joista me emme tiedä mitään, kun emme niitä voi havaita.

Suhteellisuusteoriasta tieteen tekijät ovat tehneet sekasotkun, jota kukaan ei näytä hallitsevan. Varmaan suuri osa laskuista joissa suhteellisteoriaa on käytetty, on pelkää hölynpölyä. Ei ymmärretä, että suhtis on loppujen lopuksi loogisesti helppo ymmärtää, mutta vanhat auktoriteettiuskomukset ovat pysäyttäneet kaiken kehityksen sen suhteen yli sadaksi vuodeksi.  

[Kontra]

Onko olemassa pisteiden joukkoa, jonka suhteen voitaisi ajatella universumin liikkuvan.
Jos olisi, niiden pisteiden suhteen Aurinkokunnassa kaikissa sm-signaalissa olisi tuosta johtuva spektrin siirtymää, jota ei voida havaita.
On yks ja sama, mitä tuosta ajattelee, sillä tutkitaan valoja miten tahansa, mitään tuon tyyppistä spektrin siirtymää ei voida havaita. Mutta on hyvä ymmärtää, että mistä tahansa Linnunradan ulkopuolisesta pisteestä, vaikka Andromedasta käsin, meidän valoissa (sm-signaaleissa) on Andromedan nopeuden aiheuttama spektrin siirtymä Andromedan suhteen.

[QS]

Ja lopuksi, mitäs siihen sanot, kun sanon, että kappale pitenee sen liikkuessa koordinaatiston liikkeen suuntaa vastaan?

Tuohon en sano mitään. Suhteellisuusteoria ei kyseistä ilmiötä sisällä.

[Kontra]

Ja lopuksi, mitäs siihen sanot, kun sanon, että kappale pitenee sen liikkuessa koordinaatiston liikkeen suuntaa vastaan?

Tuohon en sano mitään. Suhteellisuusteoria ei kyseistä ilmiötä sisällä.

Kyllä se suhteellisuuden ominaisuus, mikä luonnossa vallitsee, sisältää matkojen lyhenemisen ja kasvamisen ominaisuudet koordinaatiston liikesuunnan funktiona. Vastaavasti kuin aikakin hidastuu (venyy) ja nopeutuu (kutistuu) liikkeen suunnasta riippuen, vrt Hafele-Keating kokeen analyysi.

Ihmisten keksimä suhteellisuusteoria on vajavainen virheellisten tulkintojen seurauksena. Pitää ottaa mallia luonnon suhteellisuudesta, niin suhteellisuusteorian valuvika saadaan korjatuksi. Minähän olen sen korjannut, mutta ei ole löytynyt täältä vielä yhtään halukasta yrittämään sitä ymmärtää.

Mikähän siinä lienee, kun korkeakoulutetut ovat niitä kaikkein kovapäisempiä ottamaan vastaan tietoa, joka ei istu heidän fakkiintuneisiin uskomuksiinsa, jotka heidän päihinsä on taottu fysiikan ja kosmologian "dogmiraamatusta".

[Kontra]

Eilen keskustelustamme klo 21.14 lainaus pari komettia: 

Sinä: Kun on vain yksi inertiaalikoordinaatisto K(t,x), jossa valonlähde ja peili paikalleen lukittu (esim lähde kohdassa x=0 ja peili kohdassa x=L), niin eikai tässä muunnoksia tarvita. Vai liikkuukko peili valonlähteen suhteen?

Minä: Eihän peili valolähteen suhteen voi mitenkään liikkua, kun ovat kiinni maassa. Mutta valo ei piittaa mistään koordinaatiston pisteistä, ei valolähteestä eikä peilistä, se vain "muistaa" missä kohdasta se koordinaatiston suhteen lähti liikkeelle. Siitä pisteestä se alkaa laskea matkaa peilille - ei valolähteestä, joka liikkuu koko ajan.(Tämä ilmiöhän on tuttu samanaikaisuuden junanvaunun esimerkistä.)
......
Tuo viittaukseni samanaikaisuuden suhteellisuudesta junanvaunun esumerkissä tiedostossa:
Suhteellisuusteoriaa ja Energiaa
 
Samanaikaisuuden suhteellisuus
sivu 3
Valon sytyttyä vaunun koordinaatistossa aikaa aletaan laskea lampusta, joka siis liikkuu eteenpäin valon kulkuaikana seiniin, jolloin valojen kulkuaika seiniin on yhtä pitkä. 
Laiturin koordinaatistossa aikaa aletaan laskea lampun syttymispisteestä, jolloin laiturin koordinaatistossa valon kulkuaika päätyseiniin on erilainen, eli takaseinään lyhyempi kuin etuseinään, koska vaunu liikkuu eteenpäin valon kulkuaikana.
 

[QS]

Sanot: Valonnopeuden vakioarvolle ei ole olemassa suoraa selitystä. Ei voida sanoa, että se on seuraus ajan suhteellisuudesta.
Väärin. Ajan suhteellisuus on selitys valon vakionopeuteen. Eikä ihmisen ajatuksilla muuteta luonnonlakeja.

Ajan kuluksi kehittelin selityksiä vakio valonnopeudelle. Näitä voi keksiä lukemattomia. Ensimmäisenä pulpahti mieleen gravitaatio

\(G_{\mu \nu} + \Lambda g_{\mu \nu}= {8 \pi G \over c^4} T_{\mu \nu}\)

joka syöksisi planeetat, tähtijärjestelmät, galaksit ja universumin viduroilleen, jos oikealla puolella vakio \(c^4\) viuhahtelisi havaitsijasta riippuvana eri suuruiseksi tai muutoin vaihtelisi.

Tämän seurauslauseena mm se, että meillä ei olisi keskustelupalstoja, jos valonnopeus olisi  sekaisin. Tai toisin päin: valonnopeus on vakio siksi, että keskustelupalstoja on olemassa

[Eusa]

Sanot: Valonnopeuden vakioarvolle ei ole olemassa suoraa selitystä. Ei voida sanoa, että se on seuraus ajan suhteellisuudesta.
Väärin. Ajan suhteellisuus on selitys valon vakionopeuteen. Eikä ihmisen ajatuksilla muuteta luonnonlakeja.

Ajan kuluksi kehittelin selityksiä vakio valonnopeudelle. Näitä voi keksiä lukemattomia. Ensimmäisenä pulpahti mieleen gravitaatio

\(G_{\mu \nu} + \Lambda g_{\mu \nu}= {8 \pi G \over c^4} T_{\mu \nu}\)

joka syöksisi planeetat, tähtijärjestelmät, galaksit ja universumin viduroilleen, jos oikealla puolella vakio \(c^4\) viuhahtelisi havaitsijasta riippuvana eri suuruiseksi tai muutoin vaihtelisi.

Tämän seurauslauseena mm se, että meillä ei olisi keskustelupalstoja, jos valonnopeus olisi sekaisin. Tai toisin päin: valonnopeus on vakio siksi, että keskustelupalstoja on olemassa

Niin. Todellakin kausaliteetin verkoston "nippumaisuus" on se varsinainen luonnon ominaisuus, jota on syytä tutkia.

Itse löysin nippuisuuden selitykseksi energiatiheysjakauman kehitystietoa säilövän tyhjön nollageodeesien invariantin 4-ulotteisen muistirakenteen - ajanlaatuiset geodeesit määräytyvät sitten suhteessa siihen; ovat yleisesti koordinaatistoriippuvia, mutta ilmeisin koordinaatistohan on kepleriaaninen dominoivin massakeskiö.