Sähkömagneettisen aallon olemus

[pähkäilijä]

Googletin niin tuli Tähdet ja avaruus lehden artikkeli vuodelta 2014. Lainaus:
------------
Valo ei koe aikaa
Tutkijoiden mukaan valon nopeudella lentävien fotonien näkökulmasta katsottuna aikaa ei ole olemassa.

Tämä on oikein, "aikaa ei ole olemassa". Nollageodeesia ei voi parametrisoida ominaisajalla. Sen sijasta käytetään yleisempää affiinia parameteria, joka ei ole kellolla mitattava aika.

Einsteinin suhteellisuusteoria sanoo, että mitä nopeammin kuljemme, sitä hitaammin aika kuluu. Valonnopeutta lähestyessä aika suorastaan matelee. Ajan vääristymä eli aikadilataatio on todistettu muun muassa myoneilla, joiden elinikä on sitä pidempi, mitä suuremmalla nopeudella ne kulkevat.

Kyllä.

Valonnopeudella liikuttaessa aika on pysähtynyt kokonaan. Tähtien valo voi siis kulkea avaruudessa miljoonia tai miljardeja vuosia, mutta valon mielestä sekuntiakaan ei ole kulunut sen matkan aikana.

Tämä on ristiriidassa "aikaa ei ole olemassa" -toteamuksen kanssa. Kun aikaa ei ole olemassa, niin ei voida sanoa, että aika on pysähtynyt. Jos jotain ei ole olemassa, niin se ei pysähtele tai stoppaile tai mitä ikinä sanaa haluaa koettaa käyttää.

Nollageodessilla aika on määrittelemtön. Nollageodeesille syntyneet hiukkaset etenevät geodeesia ilman aika-parametria. Mikään ei voi koskaan siirtyä nollageodeesilta pois, eikä myöskään siirtyä ajankaltaiselta geodeesilta nollageodeesille.

Tähän "pysähtynyt kokonaan" -väitteeseen sisältyy implisiittisesti oletus, että jokin lähestyy nollageodeesia ja siirtyy jatkuvana funktiona nollageodeesille, jossa tuo jokin vertailee kellon käyntiä ajaluonteiseen geodeesiin. Ei onnistu.

Ajan lisäksi valo ei koe myöskään etäisyyksiä. Suhteellisuusteorian mukaan kappaleen pituus pienenee, kun se liikkuu. Tämä niin sanottu pituuskontraktio on havaittavissa vain kappaleen liikesuunnan mukaisessa pituudessa. Näin ollen valo kokee meille tutun neliulotteisen aika-avaruuden kaksiulotteisena tasona.

Tässä jälleen koetetaan siirtyä ajanlaatuiselta geodeesilta nollageodeesille, ja vertaillaan maailmaa näiden kahden välillä. Ei onnistu, sillä mikään ei voi siirtyä nollageodeesille. Nollageodeesille synnytään, ei siirrytä.

Nollageodeesilla "etäisyydet" ovat aina nolla, mutta käsite "etäisyys" ei ole sama kuin nollageodeesin ulkopuolella kahden avaruudellisen pisteen välinen etäisyys. Nollageodeesilla ei ole ajankaltaisen geodeesin pythagoraan lausetta. Ja vielä tärkein asia: nollageodeesille ei voida kiinnittää koordinaattijärjestelmää, jossa etäisyydet määritellään ja mitataan. Etäisyys on määrittelemätön.

Kirjoitus on ihan ok, kun sen tulkitsee tieteen popularisointina, sillä se houkuttelee ajattelemaan ja ihmettelemään suhteellisuusteoriaa. Mutta teknisesti puutteellinen esitys.

Kuitenkin jatkumo näkyy kaavassa vaikkei luonto olisikaan pilkulleen sellainen. Eli kaava on johdonmukainen, lähestyy 0 sekuntia luonnikkaasti.

Koska aika on pysähtynyt nollageodeesilla
...

Lähestyy, mutta ei koskaan saavuta. Nollan saavuttaminen on mahdotonta. Sen sijaan massattoman hiukkaset syntyvät nollageodeesille, jossa (ominais/itseis-)aika on määrittelemätön, sitä "ei ole oleamssa".

Toistan: Aika ei ole pystähtynyt nollageodeesilla. Aika on määrittelemätön, sitä ei ole olemassa.

Suhteellisuudessa on suhteellisuusperiaate. Tämä on vissiin postuloitu siihen mikä merkitsee että kaikissa inertiaalikoordinaatistoissa on normaalit mitat ja arvot mikä tarkoittaa että metri on normaali, samoin massa ja miksei aika? Joten aika-avaruudessa on muuttava tekijä. Lunttaan Avaruusfoorumilta tämän:
-----------
Olen ennenkin postannut Richard Mullerin kirjasta erikoisen asian Bellasta, Berkeley Lab Laser Accelerator, vain 9cm pitkä mutta kiihdyttää sillä matkalla elektronin 0,999 999 27 x valon nopeuteen.


Suunnataan Bella kohti 8,6 valovuoden päässä olevaa Siriusta. Bellaan tulevan elektronin lepokoordinaatistossa tämä todella on Siriuksen etäisyys. Muutama sekunnin miljardisosa myöhemmin liikkuvan elektronin gamma = 8317. Sen nopeus on 0,99999927 kertaa valon nopeus. Elektronin lepokoordinaatistossa Sirius on 8317  lähempänä, vain 0,001 valovuoden päässä. Siriuksen ja elektronin etäisyys  elektronin lepokoordinaatistossa mitattuna on pienentynyt lähes 8,6 valovuotta noin sekunnin miljardisosassa. Etäisyyden muutosnopeus on yli 8,6 miljardia kertaa valon nopeus.
Esimerkki osoittaa, että kiihtyvissä koordinaatistoissa mitatut etäisyydet voivat muuttua mielivaltaisen suurella nopeudella.....
-----------------------
Tässä kontraktio saa aika-avaruuden lyhenemään kertoimella 8317. Kuitenkin Siriuksen etäisyys on 8,6 valovuotta ja pallot on Siriuksella pyöreitä eikä lättyjä. Näin muutos tapahtuu aika-avaruudessa joka on kuin linssi avaruudessa. Nyt kun valokin on koordinaatisto jossa on normaalit luonnonlait, niin eikö voisi ajatella että sielläkin on normaali aika? Ajan ongelma ei ole ajassa itsessään vaan siinä että sitä ei millään ehdi mittaamaan. Sama kuin kipsilevyn maalin välistä puuttuu ilma.

[QS]

Tämä on oikein, "aikaa ei ole olemassa". Nollageodeesia ei voi parametrisoida ominaisajalla. Sen sijasta käytetään yleisempää affiinia parameteria, joka ei ole kellolla mitattava aika.

Kyllä.

Tämä on ristiriidassa "aikaa ei ole olemassa" -toteamuksen kanssa. Kun aikaa ei ole olemassa, niin ei voida sanoa, että aika on pysähtynyt. Jos jotain ei ole olemassa, niin se ei pysähtele tai stoppaile tai mitä ikinä sanaa haluaa koettaa käyttää.

Nollageodessilla aika on määrittelemtön. Nollageodeesille syntyneet hiukkaset etenevät geodeesia ilman aika-parametria. Mikään ei voi koskaan siirtyä nollageodeesilta pois, eikä myöskään siirtyä ajankaltaiselta geodeesilta nollageodeesille.

Tähän "pysähtynyt kokonaan" -väitteeseen sisältyy implisiittisesti oletus, että jokin lähestyy nollageodeesia ja siirtyy jatkuvana funktiona nollageodeesille, jossa tuo jokin vertailee kellon käyntiä ajaluonteiseen geodeesiin. Ei onnistu.


Tässä jälleen koetetaan siirtyä ajanlaatuiselta geodeesilta nollageodeesille, ja vertaillaan maailmaa näiden kahden välillä. Ei onnistu, sillä mikään ei voi siirtyä nollageodeesille. Nollageodeesille synnytään, ei siirrytä.

Nollageodeesilla "etäisyydet" ovat aina nolla, mutta käsite "etäisyys" ei ole sama kuin nollageodeesin ulkopuolella kahden avaruudellisen pisteen välinen etäisyys. Nollageodeesilla ei ole ajankaltaisen geodeesin pythagoraan lausetta. Ja vielä tärkein asia: nollageodeesille ei voida kiinnittää koordinaattijärjestelmää, jossa etäisyydet määritellään ja mitataan. Etäisyys on määrittelemätön.

Kirjoitus on ihan ok, kun sen tulkitsee tieteen popularisointina, sillä se houkuttelee ajattelemaan ja ihmettelemään suhteellisuusteoriaa. Mutta teknisesti puutteellinen esitys.

Kuitenkin jatkumo näkyy kaavassa vaikkei luonto olisikaan pilkulleen sellainen. Eli kaava on johdonmukainen, lähestyy 0 sekuntia luonnikkaasti.

Koska aika on pysähtynyt nollageodeesilla
...

Lähestyy, mutta ei koskaan saavuta. Nollan saavuttaminen on mahdotonta. Sen sijaan massattoman hiukkaset syntyvät nollageodeesille, jossa (ominais/itseis-)aika on määrittelemätön, sitä "ei ole oleamssa".

Toistan: Aika ei ole pystähtynyt nollageodeesilla. Aika on määrittelemätön, sitä ei ole olemassa.

...
Nyt kun valokin on koordinaatisto jossa on normaalit luonnonlait, niin eikö voisi ajatella että sielläkin on normaali aika?

kts. punaisella lihavoitu kohta.

[Eusa]

Sen sijaan massattomat hiukkaset syntyvät nollageodeesille, jossa (ominais/itseis-)aika on määrittelemätön, sitä "ei ole olemassa".

Toistan: Aika ei ole pysähtynyt nollageodeesilla. Aika on määrittelemätön, sitä ei ole olemassa.

Erinomaista kiteytystä.

Kausaliteetti on kuitenkin olemassa. Voimme lausua vaikka niin, että kausaliteetti putoaa vapaasti nollageodeeseja pitkin ja mitä kaarevampi nollageodeesi on sitä enemmän sitä pitkin putoava kausaliteetti jää keskimäärin jälkeen suoria nollageodeeseja pitkin putoavista kausaalikirjanpidoista.

Kaarevuus ilmentää, että kentässä on hitauden nielu, jossa nollageodeesifibraatioita menee silmukoille ja skyrmioneiksi. Kuitukimppukaarevuuksissa on kausaliteetin syyt ja seuraukset jatkuvassa tasapainoilussa. Kunkin aikaa ilmentää signaalisuhdetiheys 1-muotona ja massatiheys 3-muotona - eli kaikkiaan 4-tiheys 4-muotona, 4-nosteena.

[pähkäilijä]

Kuitenkin jatkumo näkyy kaavassa vaikkei luonto olisikaan pilkulleen sellainen. Eli kaava on johdonmukainen, lähestyy 0 sekuntia luonnikkaasti.

Koska aika on pysähtynyt nollageodeesilla
...

Lähestyy, mutta ei koskaan saavuta. Nollan saavuttaminen on mahdotonta. Sen sijaan massattoman hiukkaset syntyvät nollageodeesille, jossa (ominais/itseis-)aika on määrittelemätön, sitä "ei ole oleamssa".

Toistan: Aika ei ole pystähtynyt nollageodeesilla. Aika on määrittelemätön, sitä ei ole olemassa.

...
Nyt kun valokin on koordinaatisto jossa on normaalit luonnonlait, niin eikö voisi ajatella että sielläkin on normaali aika?

kts. punaisella lihavoitu kohta.

Aha kun puuttuu 2 ulottuvuutta niin ei onnistu. No jos palataan polarisaatioon niin onko muka poolien pyöriminen mitattu?
Lorentzin voima siis vastaa pyörimisen voimaa/energiaa. Kyllä pyöriminen on lähempänä totuutta noin maalaisjärjellä ajatellen, siis pyöriminen on oiva akkuvaraaja. Jos elektronilla on spin, se ehtii pyöriä lukemattomia kierroksia koska matkustaa ja varmaankin helpommin mitattavissa? 

[QS]

Aha kun puuttuu 2 ulottuvuutta niin ei onnistu.

Mitä ulottuvuuksia tarkoitat? Nollageodeesiin ei voi kiinnittää koordinaattijärjstelmää, ja Lorentz-muunnos nollageodeesille on määrittelemätön. Kun ei ole koordinaatistoa, jossa ulottuvuuksien määrä lasketaan, niin en tiedä mistä kyse.

Tähän on eräs vastaus, ja se on nollageodeesin tangenttiavaruuden dimensio. Tangenttiavaruuden vektorit ovat nollavektoreita, mutta periaateessa dimensioita on neljä kuten on ajankaltaisilla poluillakin. Nollageodeesilla kaikkien pisteiden välinen "etäisyys" on nolla, mikä tarkoittaa karkeasti ottaen sitä, että nollageodeesilla etäisyyksiä ei ole. Tuon "etäisyyden" määritelmä kuitenkin poikkeaa ajankaltaisesta polusta, ja koordinaatiston puutteesta seuraa se, että kahden pisteen välistä etäisyyttä ei voi millään koordinaateilla laskea.

No jos palataan polarisaatioon niin onko muka poolien pyöriminen mitattu?

 

En tiedä mikä on pooli?

Spin (massallinen hiukkanen) ja helisiteetti (massaton hiukkanen) on toki mitattu.

Spin ja helisiteetti ovat hiukkasen sisäisiä ominaisuuksia, jotka vastaavat klassisen fysiikan kulmaliikemäärää. Ero on se, että spin/helisiteetti ei ole pyörimistä fysikaalisessa avaruudessa vaan pyöriminen on hiukkasen sisäinen kvantti-tila.

[Eusa]

Nollageodeesiin voi perustellusti kiinnittää 6-ulotteisen taustattomuuden, jossa käpertynyt 2-ulotteisuus antaa metriikan suhteistuksen kehikon. 0+1+2+3+[4] = 6 [10] soveltaen säieteorian kestäviä löytöjä. Pidempi tarina - syssymmällä lisää.

[Abezethibou]

Dirac:in yhtälöä voi tarkastella joko klassisena kenttänä tai kvanttimekaniikan aaltofunktiona. Oli ihan pakko kun yritin miettiä tuota otsikon olemusta.

[pähkäilijä]

Aha kun puuttuu 2 ulottuvuutta niin ei onnistu.

Mitä ulottuvuuksia tarkoitat? Nollageodeesiin ei voi kiinnittää koordinaattijärjstelmää, ja Lorentz-muunnos nollageodeesille on määrittelemätön. Kun ei ole koordinaatistoa, jossa ulottuvuuksien määrä lasketaan, niin en tiedä mistä kyse.

Tähän on eräs vastaus, ja se on nollageodeesin tangenttiavaruuden dimensio. Tangenttiavaruuden vektorit ovat nollavektoreita, mutta periaateessa dimensioita on neljä kuten on ajankaltaisilla poluillakin. Nollageodeesilla kaikkien pisteiden välinen "etäisyys" on nolla, mikä tarkoittaa karkeasti ottaen sitä, että nollageodeesilla etäisyyksiä ei ole. Tuon "etäisyyden" määritelmä kuitenkin poikkeaa ajankaltaisesta polusta, ja koordinaatiston puutteesta seuraa se, että kahden pisteen välistä etäisyyttä ei voi millään koordinaateilla laskea.

No jos palataan polarisaatioon niin onko muka poolien pyöriminen mitattu?

 

En tiedä mikä on pooli?

Spin (massallinen hiukkanen) ja helisiteetti (massaton hiukkanen) on toki mitattu.

Spin ja helisiteetti ovat hiukkasen sisäisiä ominaisuuksia, jotka vastaavat klassisen fysiikan kulmaliikemäärää. Ero on se, että spin/helisiteetti ei ole pyörimistä fysikaalisessa avaruudessa vaan pyöriminen on hiukkasen sisäinen kvantti-tila.

Tarkoitan puuttuvilla ulottuvuuksilla syvyyttä ja aikaa. Lainaus Tähdet ja avaruus jutusta:
------
Näin ollen valo kokee meille tutun neliulotteisen aika-avaruuden kaksiulotteisena tasona.
-------

Pooli on polarisaation yksi pooli kun kun niitä on esm dipolissa 2kpl, näin olen käsittänyt. Eikö siniaallossa ole poolit vastakkaisilla puolilla eli Lorentzin voimat(vasen ja oikea)/spin (plus ja miinus) edusta pooleja?

[QS]

Tarkoitan puuttuvilla ulottuvuuksilla syvyyttä ja aikaa. Lainaus Tähdet ja avaruus jutusta:
------
Näin ollen valo kokee meille tutun neliulotteisen aika-avaruuden kaksiulotteisena tasona.
-------

En näe perustetta väitteelle. Kuten sanoin, Lorentzmuunnos nollageodeesille on määrittelemätön, sitä ei ole olemassa. Jutun lähteenä on näköjään amerikkalainen tubettaja, joka tekee businessta somekanavissa, mutta ei omaa tieteellistä taustaa. Jos on keskustellut jonkin astrofyysikon kanssa, niin tod näk ymmärtänyt väärin.

Jos käsittelyssä olisi tapahtumahorisontti, niin tangenttiavaruuden 2 avaruudellista kantavektoria saattaisi pitää paikkaansa (voin olla väärässä, tarkistan joskus). Mutta valokartion reunaa etenevälle massattomalle hiukkaselle ei ole koordinaatistoa, joten päättelyt dimensioista eivät voi perustua mielestäni mihinkään. Ja tangenttiavaruus rakentuu nollavektoreista.

Pooli on polarisaation yksi pooli kun kun niitä on esm dipolissa 2kpl, näin olen käsittänyt. Eikö siniaallossa ole poolit vastakkaisilla puolilla eli Lorentzin voimat(vasen ja oikea)/spin (plus ja miinus) edusta pooleja?

Mulle pooli on uima-allas, tai business-jargonissa "pooli" on esim organisaation resurssipooli tai vastaava typerä lainasana. Muuta en osaa sanoa. Dipoli tulee sanasta dipole, jossa pole = napa.

[pähkäilijä]

Tarkoitan puuttuvilla ulottuvuuksilla syvyyttä ja aikaa. Lainaus Tähdet ja avaruus jutusta:
------
Näin ollen valo kokee meille tutun neliulotteisen aika-avaruuden kaksiulotteisena tasona.
-------

En näe perustetta väitteelle. Kuten sanoin, Lorentzmuunnos nollageodeesille on määrittelemätön, sitä ei ole olemassa. Jutun lähteenä on näköjään amerikkalainen tubettaja, joka tekee businessta somekanavissa, mutta ei omaa tieteellistä taustaa. Jos on keskustellut jonkin astrofyysikon kanssa, niin tod näk ymmärtänyt väärin.

Jos käsittelyssä olisi tapahtumahorisontti, niin tangenttiavaruuden 2 avaruudellista kantavektoria saattaisi pitää paikkaansa (voin olla väärässä, tarkistan joskus). Mutta valokartion reunaa etenevälle massattomalle hiukkaselle ei ole koordinaatistoa, joten päättelyt dimensioista eivät voi perustua mielestäni mihinkään. Ja tangenttiavaruus rakentuu nollavektoreista.

Pooli on polarisaation yksi pooli kun kun niitä on esm dipolissa 2kpl, näin olen käsittänyt. Eikö siniaallossa ole poolit vastakkaisilla puolilla eli Lorentzin voimat(vasen ja oikea)/spin (plus ja miinus) edusta pooleja?

Mulle pooli on uima-allas, tai business-jargonissa "pooli" on esim organisaation resurssipooli tai vastaava typerä lainasana. Muuta en osaa sanoa. Dipoli tulee sanasta dipole, jossa pole = napa.

 

Pooli, poli, puoli tai napa, oli mikä oli. Kuitenkin polarisaatio perustuu sille että aalto on rakentunut vastakkaisilla puolilla vaikuttaville Lorentz-voimille (tai vastakkaisille spineille). Näin siis keskimäärin. Poikkeus on että 2, 3 tai 4 oikeakätistä erkaletta tulee perätysten. Tämä on pieni todennäköisyys, paljon todennäköisempää on että tulee vuoroin oikea- ja vasenkätinen. Sain tämän ymmärryksen siitä että klassisessa aallossa on miljardeittain erkaleita ja siksi on turha odottaa että ne tulee järjestyksessä. Eli ne tulee tilastollisesti 50/50 oikeana ja vasempana, mutta kun suurennuslasilla katsoo, vaihtelu on suurta. Sama tilanne kuin heittää kruunaa ja klaavaa, tilastollisesti se on 50/50 mutta tarkasta kirjanpidosta näkee joskus 4 kruunaa peräkkäin. 
 Eikö syy polarisaatiolle ole lähetinantennissa? Jos antenni on yhdessä suunnassa värähtelijä, silloin polarisaatio asettuu värähtelyn suuntaiseksi?