Rapautumiseen en ota kantaa, mutta nopeiten lajit poistuvat ympäristön muuttuessa. Esimerkiksi ihminen, joka on vain yksi planeetan nisäkäslaji, kuolee sukupuuttoon parissa sadassa vuodessa, kun tänne tömähtää tarpeeksi massiivinen meteoriitti. Elinympäristö muuttuu jopa miljooniksi vuosiksi, jonka aikana uudet lajit ottavat vallan. Kun planeetan historiaa katsoo kokonaisuutena, on ihmislaji vain lyhyellä vierailulla.
Se olisi ehkä hyväkin jos tämä laji häviäisi täältä perseilemästä. Toisaalta uskon siihenkin, että ihmiskunta pystyisi ratkomaan ongelmansa jos se haluaisi. Ehkä jopa kurkottamaan tähtiin jos kvarttaalitaloudesta luovutaan.QS kirjoitti: ↑29.9.2025, 19:28Rapautumiseen en ota kantaa, mutta nopeiten lajit poistuvat ympäristön muuttuessa. Esimerkiksi ihminen, joka on vain yksi planeetan nisäkäslaji, kuolee sukupuuttoon parissa sadassa vuodessa, kun tänne tömähtää tarpeeksi massiivinen meteoriitti. Elinympäristö muuttuu jopa miljooniksi vuosiksi, jonka aikana uudet lajit ottavat vallan. Kun planeetan historiaa katsoo kokonaisuutena, on ihmislaji vain lyhyellä vierailulla.
Ehkä uskonnoista luopuminen voisi olla yksi tärkeä askel mikäli selviytyä halutaan.Abezethibou·daemon unimanus et unialis·abyssorum legatus·cuius nomen terram scindit. In tenebris lucet·in luce obscuratur. Per fractas alas suadet·per manum perditam ligat.
Per sigillum Beelzebub·Abezethibou inferorum·per sanguinem et ignem·responde mihi!
Per sigillum Beelzebub·Abezethibou inferorum·per sanguinem et ignem·responde mihi!
Epigeneettinen puoli on muuttanut painopistettä. Kun olin koulussa, ei sanottu muistaakseni mitään epigeneettisyydestä, kaksoiskierre oli silloin ohjelmassa ja sitä pidettiin lajin perustana. Nyt kun apinan ja kissan geenit on molemmat jossain 90% ihmisen geeneihin verrattuna, silmät on auenneet, ei ne geenit yksin selitä ilmiasua. Erikoista on että pieneen soluun mahtuu valtava tiedonkäsittely. Kun verrataan tietokoneeseen, niin se on edelleen avuton ilman käyttäjää. Solu taas toimii ilman käyttäjää. Tämä on ihmeellistä, kuolleet molekyylit osaa tehdä oikeita asioita ja vielä minimaalisella energialla. Ja vielä vaikea kysymys, kun toiminto pitää tehdä niin kumpi on isompi työ: 1) tietojenkäsittely jotta toiminto kytketään vai 2) itse toiminnon täytäntöönpano? Veikkaan että tietojenkäsittely on isompi työ.
Lisään taulukon
Eläin ------------------- Keskimääräinen DNA:n yhtenevyys (%) ihmisen DNA:n kanssa-------------------------------
------------------------------Minimiarvo (koko genomi tai -------------- Maksimiarvo (proteiinien koodaamiseen------
------------------------------satunnainen DNA-otos) ------------------- luettava DNA)---------------------------------
Hiiri ----------------------------80%--------------------------------------------------99%--------------------------------
Koira --------------------------84% --------------------------------------------------95% -------------------------------
Simpanssi -------------------- 70% -------------------------------------------------- 98,8% -----------------------------
Delfiini ----------------------- 98,5% ------------------------------------------------ 98,5% -----------------------------
Kissa ------------------------ 90% -------------------------------------------------- 95% -------------------------------
Sika ------------------------- 84% -------------------------------------------------- 98% --------------------------------
Tästä näkee ettei geenit tee ihmistä, vaan niiden ulkopuolella oleva informaatio.
Lisään taulukon
Eläin ------------------- Keskimääräinen DNA:n yhtenevyys (%) ihmisen DNA:n kanssa-------------------------------
------------------------------Minimiarvo (koko genomi tai -------------- Maksimiarvo (proteiinien koodaamiseen------
------------------------------satunnainen DNA-otos) ------------------- luettava DNA)---------------------------------
Hiiri ----------------------------80%--------------------------------------------------99%--------------------------------
Koira --------------------------84% --------------------------------------------------95% -------------------------------
Simpanssi -------------------- 70% -------------------------------------------------- 98,8% -----------------------------
Delfiini ----------------------- 98,5% ------------------------------------------------ 98,5% -----------------------------
Kissa ------------------------ 90% -------------------------------------------------- 95% -------------------------------
Sika ------------------------- 84% -------------------------------------------------- 98% --------------------------------
Tästä näkee ettei geenit tee ihmistä, vaan niiden ulkopuolella oleva informaatio.
Tietokonevertauksella: Sama tietokone voi olla ydinvoimalan ohjausjärjestelmä tai sitten kasvitieteellisen puutarhan kosteudensäätöjärjestelmä. Informaatio ja logiikka ei ole ulkopuolella vaan tietokoneessa. DNA:n informaatio ei ole ulkopuolella, vaan DNA:ssa.pähkäilijä kirjoitti: ↑11.10.2025, 23:20Tästä näkee ettei geenit tee ihmistä, vaan niiden ulkopuolella oleva informaatio.
QS kirjoitti: ↑12.10.2025, 13:53Tietokonevertauksella: Sama tietokone voi olla ydinvoimalan ohjausjärjestelmä tai sitten kasvitieteellisen puutarhan kosteudensäätöjärjestelmä. Informaatio ja logiikka ei ole ulkopuolella vaan tietokoneessa. DNA:n informaatio ei ole ulkopuolella, vaan DNA:ssa.pähkäilijä kirjoitti: ↑11.10.2025, 23:20Tästä näkee ettei geenit tee ihmistä, vaan niiden ulkopuolella oleva informaatio.
Ajattelen että DNA:ssa on universaalista tietoa mutta epigeneettinen informaatio muovailee olennosta juuri tietyn tyyppisen. On jännää seurata kuinka se aukeaa biologeille tulevaisuudessa. Yksi puoli informaatiossa on koodikieli. Ihmisen näkökulmasta voisi helposti ajatella että solu puhuu "suomea" ja on käynyt "peruskoulun" mutta informaatio lienee koodattua siksi että sen avaaminen pienentää informaatiovuorta (kokonaisuus olisi kevyempi). Siis pyrkimys on tehdä koneistosta mahdollisimman yksinkertainen.
HS:n jutussa laitetaan käärmeen väri evoluution alle:
Matelijan tummuus riippuu maastosta
Evoluutio|Tummimmat lajit viihtyvät metsäseuduilla.
Selvisi, että yksittäisen lisko- tai käärmesuvun eri lajien välillä saattoi erottua eri ympäristötekijöiden vaikutuksia. Mutta ainoa selän väriin vaikuttava tekijä kautta koko suomumatelijoiden lahkon oli elinympäristön avoimuus.
Avomaaston lajit ovat keskimäärin heijastavampia kuin peitteisen, tutkijat raportoivat Nature Communications -lehdessä.
Muinoin heijastavuus on yleistynyt kuivan ilmaston kausilla, ja myös nykyisin kirkkain lajisto elää autiomaissa, aroilla ja preerioilla. Tummimmat lajit viihtyvät metsäseuduilla niin trooppisella, lauhkealla kuin viileällä vyöhykkeellä.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000011582719.html
------------------------------------------------------------
Evoluutiota on äärettömän vaikea rekisteröidä koska muutokset vaativat pitkiä aikakausia. Mutta säätely/muuntelu on helppo rekisteröidä. Tämä on luotu systeemi.
Matelijan tummuus riippuu maastosta
Evoluutio|Tummimmat lajit viihtyvät metsäseuduilla.
Selvisi, että yksittäisen lisko- tai käärmesuvun eri lajien välillä saattoi erottua eri ympäristötekijöiden vaikutuksia. Mutta ainoa selän väriin vaikuttava tekijä kautta koko suomumatelijoiden lahkon oli elinympäristön avoimuus.
Avomaaston lajit ovat keskimäärin heijastavampia kuin peitteisen, tutkijat raportoivat Nature Communications -lehdessä.
Muinoin heijastavuus on yleistynyt kuivan ilmaston kausilla, ja myös nykyisin kirkkain lajisto elää autiomaissa, aroilla ja preerioilla. Tummimmat lajit viihtyvät metsäseuduilla niin trooppisella, lauhkealla kuin viileällä vyöhykkeellä.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000011582719.html
------------------------------------------------------------
Evoluutiota on äärettömän vaikea rekisteröidä koska muutokset vaativat pitkiä aikakausia. Mutta säätely/muuntelu on helppo rekisteröidä. Tämä on luotu systeemi.
Oliko tämä siis perustelu luomiskertomuksen totuusarvon määrittelyyn?pähkäilijä kirjoitti: ↑27.10.2025, 20:50Evoluutiota on äärettömän vaikea rekisteröidä koska muutokset vaativat pitkiä aikakausia. Mutta säätely/muuntelu on helppo rekisteröidä. Tämä on luotu systeemi.
On, esim Darwinin sirkut tulkittiin evoluutioksi mutta niiden nokat muuttuu epigeneettisen säätelyn vuoksi. Kyse on jo suunnitellun systeemin toiminnasta. Miksi biologit vaan puhuvat evoluutiosta johtuu sen vetovoimasta. Eli evoluutio on naturalistinen teoria joka poissulkee Jumalan ---> koska Jumalaa ei ole, kymmenen käskyä ei velvoita ---> ihminen itse määrittää moraalin kansanedustajien kautta.QS kirjoitti: ↑28.10.2025, 18:09Oliko tämä siis perustelu luomiskertomuksen totuusarvon määrittelyyn?pähkäilijä kirjoitti: ↑27.10.2025, 20:50Evoluutiota on äärettömän vaikea rekisteröidä koska muutokset vaativat pitkiä aikakausia. Mutta säätely/muuntelu on helppo rekisteröidä. Tämä on luotu systeemi.
Jos taas luominen tunnustetaan, saa Raamattu viitoittaa moraalia. Silloin siunaus lepää kansan yllä.
Evoluutio-oppi on saanut valtavan roolin länsimaissa. Jos sen vetovoima poistetaan, muuttuu se takaisin teoriaksi jota arvioidaan tieteellisellä menetelmällä. Silloin biologia näyttäisi hyvin erilaiselta, silloin pohdittaisiin ankarasti, mistä on peräisin solussa piilevä informaatio.
Eikai säätely kerro mitään "suunnitellusta systeemistä" vaan siitä, että geenien toiminta säätyy ympäristön vaikutuksesta myös ilman mutaatioita tai vastaavia muutoksia. Yleisesti ottaen luonnon toimintamekanismit eivät tarkoita "suunnittelua" vaan luonnon toimintamekanismeja.pähkäilijä kirjoitti: ↑29.10.2025, 09:57On, esim Darwinin sirkut tulkittiin evoluutioksi mutta niiden nokat muuttuu epigeneettisen säätelyn vuoksi. Kyse on jo suunnitellun systeemin toiminnasta.QS kirjoitti: ↑28.10.2025, 18:09Oliko tämä siis perustelu luomiskertomuksen totuusarvon määrittelyyn?pähkäilijä kirjoitti: ↑27.10.2025, 20:50Evoluutiota on äärettömän vaikea rekisteröidä koska muutokset vaativat pitkiä aikakausia. Mutta säätely/muuntelu on helppo rekisteröidä. Tämä on luotu systeemi.
Entä jos todellisuus suunnittelee itse itseään? Olisiko toimintamekanismi sittenkin suunnittelua?QS kirjoitti: ↑29.10.2025, 10:36Eikai säätely kerro mitään "suunnitellusta systeemistä" vaan siitä, että geenien toiminta säätyy ympäristön vaikutuksesta myös ilman mutaatioita tai vastaavia muutoksia. Yleisesti ottaen luonnon toimintamekanismit eivät tarkoita "suunnittelua" vaan luonnon toimintamekanismeja.pähkäilijä kirjoitti: ↑29.10.2025, 09:57On, esim Darwinin sirkut tulkittiin evoluutioksi mutta niiden nokat muuttuu epigeneettisen säätelyn vuoksi. Kyse on jo suunnitellun systeemin toiminnasta.QS kirjoitti: ↑28.10.2025, 18:09Oliko tämä siis perustelu luomiskertomuksen totuusarvon määrittelyyn?pähkäilijä kirjoitti: ↑27.10.2025, 20:50Evoluutiota on äärettömän vaikea rekisteröidä koska muutokset vaativat pitkiä aikakausia. Mutta säätely/muuntelu on helppo rekisteröidä. Tämä on luotu systeemi.
Hienorakennevakio vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹