Luin Yuval Noah Hararin kirjan Sapiens, jossa hän esittää ajatuksen kuvitteellista yhteisöistä. Ajattelin, että tämä olisi mielenkiintoinen keskustelun aihe.
Teetin keskustelun avauksen Googlella.
Kysymys Googlelle:
Miten Yuval Noah Hararin mukaan kulttuuri on olemassa?
Vastaus:
Yuval Noah Hararin mukaan kulttuuri on olemassa intersubjektiivisesti eli useiden yksilöiden yhteisen kuvittelun kautta. Hän kutsuu näitä kollektiivisia uskomuksia "kuvitelluiksi järjestyksiksi".
Tässä on kolme avainkohtaa Hararin selitykseen kulttuurin olemassaolosta:
Kollektiivinen mielikuvitus: Ihmisen ainutlaatuinen kyky uskoa yhteisiin myytteihin ja tarinoihin mahdollistaa laajamittaisen yhteistyön tuntemattomienkin kesken. Tämän vuorovaikutusverkoston kautta syntyy kulttuuri.
Kuvitellut järjestykset: Raha, valtiot, lait ja uskonnot eivät ole objektiivisia todellisuuksia, vaan kollektiivisia kuvitelmia, jotka muokkaavat käyttäytymistämme. Me synnymme näihin järjestelmiin, jotka ohjaavat halujamme ja toimivat kulttuurin tukipylväinä.
Biologia mahdollistaa, kulttuuri kieltää: Biologia määrittelee ne rajat, joiden puitteissa lajimme voi toimia, mutta kulttuuri luo säännöt ja kiellot sen sisällä. Tämän vuoksi Harari toteaa, että mikään, mikä on biologisesti mahdollista, ei ole luonnotonta.
Nämä ovat pitkälle uskon asioita, ja itse uskon, että valtaosa ihmisen käyttäytymisestä periytyy laumassa elävien nisäkkäiden evoluutiosta. Ne muodostavat yhteisöjä ja sääntöjä. Laumalla on usein johtajayksilö tai -yksilöitä, ja myös näiden kanssa kilpailevia yksilöitä. Tätä ei voi vielä sanoa kulttuuriksi, mutta se on kulttuurin muodostumisen perusta.Naturalisti kirjoitti: ↑12.11.2025, 13:22Kollektiivinen mielikuvitus: Ihmisen ainutlaatuinen kyky uskoa yhteisiin myytteihin ja tarinoihin mahdollistaa laajamittaisen yhteistyön tuntemattomienkin kesken. Tämän vuorovaikutusverkoston kautta syntyy kulttuuri.
Eristäytyneet ihmisryhmät (sademetsissä, Intian valtameren saarilla jne) käyttäytyvät lopulta samoin kuin modernissa yhteiskunnassa elävät. Heillä on valtarakenteita, jotkut yksilöt ovat toisten yläpuolella. Heillä on kulttuuri ja tapa toimia, joka periytyy tietysti ryhmän historiasta, mutta ohjaavana tekijänä on laumanisäkkäiden geenit.
Täsmennän ensin, että tuo sitaatti oli osa Googlen AI yhteenvetoa vastauksena kysymykseeni: "Miten Yuval Noah Hararin mukaan kulttuuri on olemassa?"QS kirjoitti: ↑12.11.2025, 16:16Nämä ovat pitkälle uskon asioita, ja itse uskon, että valtaosa ihmisen käyttäytymisestä periytyy laumassa elävien nisäkkäiden evoluutiosta. Ne muodostavat yhteisöjä ja sääntöjä. Laumalla on usein johtajayksilö tai -yksilöitä, ja myös näiden kanssa kilpailevia yksilöitä. Tätä ei voi vielä sanoa kulttuuriksi, mutta se on kulttuurin muodostumisen perusta.Naturalisti kirjoitti: ↑12.11.2025, 13:22Kollektiivinen mielikuvitus: Ihmisen ainutlaatuinen kyky uskoa yhteisiin myytteihin ja tarinoihin mahdollistaa laajamittaisen yhteistyön tuntemattomienkin kesken. Tämän vuorovaikutusverkoston kautta syntyy kulttuuri.
Eristäytyneet ihmisryhmät (sademetsissä, Intian valtameren saarilla jne) käyttäytyvät lopulta samoin kuin modernissa yhteiskunnassa elävät. Heillä on valtarakenteita, jotkut yksilöt ovat toisten yläpuolella. Heillä on kulttuuri ja tapa toimia, joka periytyy tietysti ryhmän historiasta, mutta ohjaavana tekijänä on laumanisäkkäiden geenit.
Myönnän sitten olevani samaa mieltä Hararin kanssa juuri noin kuin Google AI asian ilmaisee.
Ja sitten täsmentävä kysymys: välittyykö kulttuuri näkemyksesi mukaan geneettisesti vai sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta?
Jatkan oman käsitykseni kuvausta vastauksesi jälkeen.
Riippuu miten käsite 'kulttuuri' määritellään. Jos rajoitutaan vain ihmiseen, niin tietysti sosiaalinen vuorovaikutus monimutkaisella äänteisiin perustuvalla kielellä ja kirjoituksella, perimätiedon tallentamisen ja siirtämisen kyky, taide, tiede, kirjallisuus, uskonnot, historia, valtiot ja niin edelleen. Varsin loputon lista, ja laaja käsite.Naturalisti kirjoitti: ↑12.11.2025, 20:18Ja sitten täsmentävä kysymys: välittyykö kulttuuri näkemyksesi mukaan geneettisesti vai sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta?
Mutta jos haluttaisiin selvittää ihmisen (eläinlaji muiden joukossa) kulttuurin syntymisen edellytykset, niin mielestäni lopulta kyse on geeneistä ja lajille tyypillisestä käyttäytymisestä.
Olen samaa mieltä, ettei tässä voi rajoittua vain ihmisiin. Kieli ei kuitenkaan ole ainoa kulttuurin välittämisen tapa. Hyvin paljon kulttuuria välittyy ihmisilläkin sanattoman viestinnän (hiljaisen tiedon) avulla esimerkiksi matkimalla toisen keksimiä uusia hyödyllisiä tapoja. Tällaista kulttuurista tapojen leviämistä on todettu olevan monilla muillakin eläimillä.QS kirjoitti: ↑12.11.2025, 20:33Riippuu miten käsite 'kulttuuri' määritellään. Jos rajoitutaan vain ihmiseen, niin tietysti sosiaalinen vuorovaikutus monimutkaisella äänteisiin perustuvalla kielellä ja kirjoituksella, perimätiedon tallentamisen ja siirtämisen kyky, taide, tiede, kirjallisuus, uskonnot, historia, valtiot ja niin edelleen. Varsin loputon lista, ja laaja käsite.Naturalisti kirjoitti: ↑12.11.2025, 20:18Ja sitten täsmentävä kysymys: välittyykö kulttuuri näkemyksesi mukaan geneettisesti vai sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta?
Mutta jos haluttaisiin selvittää ihmisen (eläinlaji muiden joukossa) kulttuurin syntymisen edellytykset, niin mielestäni lopulta kyse on geeneistä ja lajille tyypillisestä käyttäytymisestä.
Oleellinen jatkokysymys onkin, miten tämä tallentuu mieliin, kun se ei voi tallentua geneettisesti tai epigeneettisesti – tämä informaatio muuttuu vain hedelmöittymisen yhteydessä. Jokainen yksilö sen sijaan voi oppia uusia tapoja toimia ja ajatella koko elämänsä ajan.
"Wenn ich Kultur höre … entsichere ich meinen Browning"
vapaasti käännettynä:
Jos kuulen sanan ‘kulttuuri’, poistan varmistimen Browningistani!
Juu, aloittaja ei tarkoittanut ihan tätä, mutta kiusaus oli suuri laittaa tuo saksalainen sitaatti, joka on ilmeisesti väärin liitetty Natsi-Saksan Goebbelsiin tai Göringiin, mutta on kyllä natsiajan näytelmäkirjailijan Hanns Johstin näytelmästä Schlageter. Albert Schlageterin teloittivat ranskalaiset 1923 Saksan Ruhrin teollisuusalueen miehityksen yhteydessä. Saksan sodanjälkeinen Weimarin tasavalta ei maksanut ranskalaisille sotakorvauksia sovitusti, siksi miehitys.
Itse aiheeseen, jostain muistan lyhyen määritelmän, että (tietyn ihmisryhmän/kansan) kulttuuri on tapa toimia ja ajatella. Suomalainen kultttuuri on (ollut?) tietynlainen yhteinen tapa toimia ja ajatella asioista.
vapaasti käännettynä:
Jos kuulen sanan ‘kulttuuri’, poistan varmistimen Browningistani!
Juu, aloittaja ei tarkoittanut ihan tätä, mutta kiusaus oli suuri laittaa tuo saksalainen sitaatti, joka on ilmeisesti väärin liitetty Natsi-Saksan Goebbelsiin tai Göringiin, mutta on kyllä natsiajan näytelmäkirjailijan Hanns Johstin näytelmästä Schlageter. Albert Schlageterin teloittivat ranskalaiset 1923 Saksan Ruhrin teollisuusalueen miehityksen yhteydessä. Saksan sodanjälkeinen Weimarin tasavalta ei maksanut ranskalaisille sotakorvauksia sovitusti, siksi miehitys.
Itse aiheeseen, jostain muistan lyhyen määritelmän, että (tietyn ihmisryhmän/kansan) kulttuuri on tapa toimia ja ajatella. Suomalainen kultttuuri on (ollut?) tietynlainen yhteinen tapa toimia ja ajatella asioista.
SI Resurrection!
Kiitos kommenteista! En avauksessani vielä lukinnut omaa kantaani, vaan hain Hararin ajatusta keskustelun lähtökohdaksi. Kun asiaa nyt miettii tarkemmin, kulttuurin “sijainti” ei ehkä ole geeneissä eikä missään ulkoisessa substanssissa, vaan siinä, miten tulkitsemme toistemme jättämiä jälkiä.
Mulla parhaillaan lainassa oleva Sissi Enestamin Simulaatioteoria tuo tähän mielenkiintoisen näkökulman: mitä, jos todellisuus ei olekaan sitä, miltä se meille näyttää? Ajatus siitä, että koko todellisuus olisi simulaatio, vaikuttaa minusta epätodennäköiseltä. Sen sijaan hyväksyn Antti Revonsuon näkemyksen mielen tuottamasta virtuaalitodellisuudesta: todellisuus on mitä on, mutta se maailma, jossa koemme elävämme, rakentuu aivojemme sisäisen mallin pohjalta.
Soveltaen tätä kulttuuriin voisi ajatella niin, että:
Kulttuuri ei ole mikään itsenäinen olio, vaan se tapahtuu siinä, miten sisäinen mallimme tulkitsee toisten ihmisten tekoja, sanoja ja symboleja.
Tallenteet ja perinteet ovat vain reaalimaailman merkkejä, ja varsinainen kulttuuri syntyy vasta, kun joku tulkitsee ne omassa mielessään.
Tästä voisi jatkaa pohdintaa: kuinka paljon kulttuuri on oikeasti “yhteistä” ja kuinka paljon vain yhteiseltä näyttävää? Miten kieli – matematiikka mukaan lukien – on olemassa?
Mulla parhaillaan lainassa oleva Sissi Enestamin Simulaatioteoria tuo tähän mielenkiintoisen näkökulman: mitä, jos todellisuus ei olekaan sitä, miltä se meille näyttää? Ajatus siitä, että koko todellisuus olisi simulaatio, vaikuttaa minusta epätodennäköiseltä. Sen sijaan hyväksyn Antti Revonsuon näkemyksen mielen tuottamasta virtuaalitodellisuudesta: todellisuus on mitä on, mutta se maailma, jossa koemme elävämme, rakentuu aivojemme sisäisen mallin pohjalta.
Soveltaen tätä kulttuuriin voisi ajatella niin, että:
Kulttuuri ei ole mikään itsenäinen olio, vaan se tapahtuu siinä, miten sisäinen mallimme tulkitsee toisten ihmisten tekoja, sanoja ja symboleja.
Tallenteet ja perinteet ovat vain reaalimaailman merkkejä, ja varsinainen kulttuuri syntyy vasta, kun joku tulkitsee ne omassa mielessään.
Tästä voisi jatkaa pohdintaa: kuinka paljon kulttuuri on oikeasti “yhteistä” ja kuinka paljon vain yhteiseltä näyttävää? Miten kieli – matematiikka mukaan lukien – on olemassa?