Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
QS kirjoitti: 19.12.2025, 18:45
pähkäilijä kirjoitti: 19.12.2025, 18:07
Onko tämä oikea jatkumo, skalaari --> vektori --> tensori?
Noin voi ajatella. Skalaari on (0,0)-tensori, vektori on (1,0)-tensori, ja tensorit ovat yleisesti (m,n)-tensoreita.
Eusa kirjoitti: 19.12.2025, 15:38
matematiikassa 2. kertaluvun tensori nimenomaan on matriisi, kun 0. asteen on nimeltään skalaari ja 1. asteen vektori.
Vektori \(v \in V\) voidaan kirjoittaa \(v = v^\mu e_\mu\), kun käytetään vektoriavaruuden \(V\) kantavektoreita \(\{e_\mu\}\). Kovektori \(u \in V^*\) voidaan kirjoittaa duaaliavaruuden kantavektoreilla \(u = u_\mu e^\mu\).

Nyt vektorin \(v\) komponentit voidaan esittää 4x1-matriisina \(v = [a,b,c,d]^T\), joka on pystyvektori. Kovektorin \(u\) komponentit voidaan esittää 1x4-matriisina \(u = [a,b,c,d]\), joka on vaakavektori. Matriisiin muotoon asetetaan vain komponentit, ei kantavektoreita.

Tensorituloavaruuden \(V \otimes V\) vektori \(T\) on bilineaarinen kuvaus

\(T: V^* \times V^* \to \mathbb R\)

Tämä (2,0)-tensori voidaan kirjoittaa tensorituloavaruuden kantavektoreilla

\(T = T^{\mu\nu}e_\mu \otimes e_\nu\)

Tensorin komponentit, jotka ovat \(T^{\mu\nu}\), voidaan esittää 4x4-matriisina, mutta komponenttien esitys matriisina ei tee tensorista T matriisia. Samoin kuin vektorin \(v\) komponenttien esitys matriisina ei tee vektorista matriisia.

Nyt sitten matriiseihin. Lineaarialgebrassa matriisilla tarkoitetaan vektoriavaruuden \(V\) lineaarikuvausta. Esimerkiksi kuvaus \(\Lambda: V \to V\) on lineaarikuvaus, joka muuntaa vektorit \(v \in V\).

Muunnoksen \(\Lambda\) muodostamiseksi valitaan \(V\):n jokin kantavektorijoukko \(\{e_\mu\}\). Valinnan jälkeen \(\Lambda\) voidaan kirjoittaa matriisina \({\Lambda^\mu}_\nu\). Tässä nyt \(\Lambda\) on Lorentzin ryhmän alkio, ja sen matriisiesitys vektoriavaruuden \(V\) kannnassa \(\{e_\mu\}\). Tuo matriisi \(\Lambda\) ei siis ole vektori, kovektori, tensori, tai muukaan vektoriavaruuden alkio.

\(\Lambda\) muuntuu \(\Lambda \to M \Lambda M^{-1}\), missä \(M\) on avaruuden \(V\) kantavektorimuunnos. Tämä on lineaarisen operaattorin ominaisuus.

Tensori \(T\) muuntuu puolestaan siten, että \(T'^{\mu\nu} = {\Lambda^\mu}_\alpha {\Lambda^\nu}_\beta T^{\alpha\beta}\), missä \(\Lambda\) on edellä mainittu matriisi. Yleisesti ottaen tensori \(T\) ei muunnu \(T \to M\ T\ M^{-1}\).

Matriisi \(\Lambda\) ja tensori \(T\) muuntuvat eri tavoin, ja \(T\) on aivan eri objekti kuin \(\Lambda\). Tensori nimenaomaan ei ole matriisi. Lineaarialgebrassa matriisin käsite onkin varattu lineaariselle operaattorille \(V \to V\).

Suhteellisuusteoriassa on muitakin objekteja, jotka voidaan esittää matriisimuodossa, mutta eivät ole matriiseja. Chrisfoffelin symboli \({\Gamma^\alpha}_{\beta\gamma}\) on 64-komponenttinen objekti, joka ei ole matriisi eikä myöskään tensori, mutta sen voi kirjoittaa 3-ulotteisen matriisin muodossa.
Samoin kuin kovektori nimetään erilleen kontravariantista vektorista, voisi muut muuntavat matriisit nimetä <kuvaus>matriisi erilleen (1,1)-matriisista.

Eihän vakiintunut kielenkäyttö mihinkään muutu, mutta jotenkin vain tykkäisin matriisikäsitteen laajemmasta hyödyntämisestä.

Ymmärryksessäni matriisi on aina 2-ulotteinen työkalu. 3-ulotteista työkalua nimittäisin 3-taulukoksi.
Hienorakennevakio vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Avatar
Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
QS kirjoitti: 19.12.2025, 18:45

\(\Lambda\) muuntuu \(\Lambda \to M \Lambda M^{-1}\), missä \(M\) on avaruuden \(V\) kantavektorimuunnos. Tämä on lineaarisen operaattorin ominaisuus.

Tensori \(T\) muuntuu puolestaan siten, että \(T'^{\mu\nu} = {\Lambda^\mu}_\alpha {\Lambda^\nu}_\beta T^{\alpha\beta}\), missä \(\Lambda\) on edellä mainittu matriisi. Yleisesti ottaen tensori \(T\) ei muunnu \(T \to M\ T\ M^{-1}\).
Mulla jäi (2,0)-tensorin yleinen kantamuunnos kirjoittamatta: se on \(T \to M^T\ T\ M\), tai indeksinotaatiolla \(T'^{\mu\nu} = (M^{-1})^\mu{_\alpha} (M^{-1})^\nu{_\beta}T^{\alpha\beta}\).

Ensiksi mainittu "matriisi-notaatio" \(T \to M^T\ T\ M\) on jossain mielessä kyseenalainen, sillä tensori T ei tosiaan ole matriisi, kuten todettu. Notaatiossa pitää ajatella, että T on tensorin komponentit matriismuodossa.

Tästä nyt näkee sellaisenkin jutun, että kun \(M = \Lambda\) (eli siis Lorentzmuunnos), niin (2,0)-tensorin Lorentzmuunnos on käänteinen kantamuunnos \(M^{-1}\). Tämä on yhteydessä ikiaikaiseen kysymykseen passiivisesta ja aktiivisesta muunnoksesta, josta puhuttu eräässä toisessa ketjussa. En tässäkään lähde arpomaan miten tuo akt/pass pitäisi tulkita. Mutta kaavat noin ainakin teoriassa.

Lorentzmatriisin kantamuunnos \(\Lambda \to M \Lambda M^{-1}\) indeksinotaatiolla on sitten \(\Lambda'^\mu{_\nu}=M^\mu{_\alpha}\Lambda^\alpha{_\beta}(M^{-1})^\beta{_\nu}\). Tässä matriisinotaatio \(M \Lambda M^{-1}\) on hyväksyttävä, sillä \(\Lambda\) on lineaarikuvaus \(V \to V\), ja siis matriisi.
Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
pähkäilijä kirjoitti: 19.12.2025, 00:33
QS kirjoitti: 18.12.2025, 18:30
pähkäilijä kirjoitti: 18.12.2025, 18:07
Liittyyköhän tähän aiheeseen gravitaatio erityisessä tilanteessa? Erityisellä tarkoitan kun nopeusero lähentelee c:tä kappale kantaa mukanaan sen kiihdyttämiseen käytettyä energiaa joka gravitoi voimakkaasti. Kappaleen omassa kehyksessä taas mitään ylimääräistä gravitaatiota ei ilmene.
Siis sama kappale kantaa ylimääräistä gravitaatiota ja ei kanna, kehyksestä riippuen.
Luonnonlait tuottavat saman fysikaalisen ilmiön riippumatta siitä, missä kehyksessä havaitsija on. Tätä kutsutaan joskus nimellä yleinen kovarianssi.

Muutama viesti sitten totesin lyhyesti, että Einsteinin kenttäyhtälössä aika-avaruuden kaarevuus (gravitaatio) on seuraus energia-impulssitensorista. Kyseessä ei ole newtonilaisen fysiikan 'energia' eikä edes erityisen suhteellisuusteorian 'E=mc2', vaan energiaa ja liikemäärää kuvaava 16-komponenttinen tensori.

Tuo tensori ja yhtälön vasemman puolen kaarevuus sekä yhtälö kokonaisuutena toteuttavat koordinaatistomuunnoksissa yleisen kovarianssin. Toisin päin ilmaistuna luonnonlait laaditaan siten, että ne tuottavat samat fysikaaliset ilmiöt riippumatta missä koordinaatistossa tapahtumaa tarkastellaan.

Esimerkiksi suuri tähti ei muutu mustaksi aukoksi, kun sitä tarkastellaan nopeasti liikkuvasta kehyksestä. Jos muuttuisi, niin luonnonlait olisi kirjoitettu väärin, ja ne eivät noudattaisi yleistä kovarianssia.
Aha suhteellisuusperiaate litistää aina toisen koordinaatiston mutta tähän ei voi soveltaa suhteellisuusperiaatetta. 16-komponenttinen tensori kuulostaa hurjalta, kuinka joku voi keksiä sellaisen?
Vielä tästä probleemista, energianhan pitää näkyä gravitaatiomittarilla, niin jos raketti kiihdytetään laserilla joka ampuu maasta fotoneja raketin "aurinkopaneeliin", niin energiaa siirtyy maasta rakettiin. Jos raketissa olisi laite joka muuttaa fotonin työntövoimaksi, esimerkiksi sähkömoottori joka pyörittää ratasta joka on kytketty avaruuden läpi menevään hammastankoon, saadaan 100% fotoneista muutettua liike-energiaksi.

Nyt maa menettää energiaa ja raketin energia lisääntyy, eikö tämä ole totta? Eikö sen pitäisi näkyä g-mittarissa? Ajattelen että näkyy maan mittarissa mutta ei näy raketin mittarissa kun sen atomien lukumäärä pysyy samana. Toki raketin mittari näkee maan g-arvon pienentyneen, sen se kyllä näkee. Mutta oma arvo pysyy vakiona.

Siis
raketin g-mittari --> oma arvo vakio, maan arvo pienenee
maan g-mittari --> oma arvo pienenee, raketin arvo suurenee

Taulukko ei ole tasapainossa. Saako sen tasapainoon kun otetaan hammastanko mukaan laskelmiin? Jos otetaan, hammastanko on ikäänkuin universumi. Näin universumin arvo g-mittarissa kasvaisi.

Uusi taulukko
raketin g-mittari --> oma arvo vakio, maan arvo pienenee, universumin arvo suurenee --> summa = nolla
maan g-mittari --> oma arvo pienenee, raketin arvo suurenee --> summa = nolla
Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
pähkäilijä kirjoitti: 21.12.2025, 15:42
pähkäilijä kirjoitti: 19.12.2025, 00:33
QS kirjoitti: 18.12.2025, 18:30
pähkäilijä kirjoitti: 18.12.2025, 18:07
Liittyyköhän tähän aiheeseen gravitaatio erityisessä tilanteessa? Erityisellä tarkoitan kun nopeusero lähentelee c:tä kappale kantaa mukanaan sen kiihdyttämiseen käytettyä energiaa joka gravitoi voimakkaasti. Kappaleen omassa kehyksessä taas mitään ylimääräistä gravitaatiota ei ilmene.
Siis sama kappale kantaa ylimääräistä gravitaatiota ja ei kanna, kehyksestä riippuen.
Luonnonlait tuottavat saman fysikaalisen ilmiön riippumatta siitä, missä kehyksessä havaitsija on. Tätä kutsutaan joskus nimellä yleinen kovarianssi.

Muutama viesti sitten totesin lyhyesti, että Einsteinin kenttäyhtälössä aika-avaruuden kaarevuus (gravitaatio) on seuraus energia-impulssitensorista. Kyseessä ei ole newtonilaisen fysiikan 'energia' eikä edes erityisen suhteellisuusteorian 'E=mc2', vaan energiaa ja liikemäärää kuvaava 16-komponenttinen tensori.

Tuo tensori ja yhtälön vasemman puolen kaarevuus sekä yhtälö kokonaisuutena toteuttavat koordinaatistomuunnoksissa yleisen kovarianssin. Toisin päin ilmaistuna luonnonlait laaditaan siten, että ne tuottavat samat fysikaaliset ilmiöt riippumatta missä koordinaatistossa tapahtumaa tarkastellaan.

Esimerkiksi suuri tähti ei muutu mustaksi aukoksi, kun sitä tarkastellaan nopeasti liikkuvasta kehyksestä. Jos muuttuisi, niin luonnonlait olisi kirjoitettu väärin, ja ne eivät noudattaisi yleistä kovarianssia.
Aha suhteellisuusperiaate litistää aina toisen koordinaatiston mutta tähän ei voi soveltaa suhteellisuusperiaatetta. 16-komponenttinen tensori kuulostaa hurjalta, kuinka joku voi keksiä sellaisen?
Vielä tästä probleemista, energianhan pitää näkyä gravitaatiomittarilla, niin jos raketti kiihdytetään laserilla joka ampuu maasta fotoneja raketin "aurinkopaneeliin", niin energiaa siirtyy maasta rakettiin. Jos raketissa olisi laite joka muuttaa fotonin työntövoimaksi, esimerkiksi sähkömoottori joka pyörittää ratasta joka on kytketty avaruuden läpi menevään hammastankoon, saadaan 100% fotoneista muutettua liike-energiaksi.

Nyt maa menettää energiaa ja raketin energia lisääntyy, eikö tämä ole totta? Eikö sen pitäisi näkyä g-mittarissa? Ajattelen että näkyy maan mittarissa mutta ei näy raketin mittarissa kun sen atomien lukumäärä pysyy samana. Toki raketin mittari näkee maan g-arvon pienentyneen, sen se kyllä näkee. Mutta oma arvo pysyy vakiona.

Siis
raketin g-mittari --> oma arvo vakio, maan arvo pienenee
maan g-mittari --> oma arvo pienenee, raketin arvo suurenee

Taulukko ei ole tasapainossa. Saako sen tasapainoon kun otetaan hammastanko mukaan laskelmiin? Jos otetaan, hammastanko on ikäänkuin universumi. Näin universumin arvo g-mittarissa kasvaisi.

Uusi taulukko
raketin g-mittari --> oma arvo vakio, maan arvo pienenee, universumin arvo suurenee --> summa = nolla
maan g-mittari --> oma arvo pienenee, raketin arvo suurenee --> summa = nolla
Kiinnostaa mikä on "gravitaatiomittari". Voitko linkittää sen tuotetietoihin tai itse kuvata?
Hienorakennevakio vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
Eusa kirjoitti: 21.12.2025, 19:21
Kiinnostaa mikä on "gravitaatiomittari". Voitko linkittää sen tuotetietoihin tai itse kuvata?

Se on vaaka, ilmeisestikin.

ilmeisesti on niin, että liikkuva vaaka näyttää väärää lukemaa. Omaa liike-energiaansa ei siksi pysty punnitsemaan vaa'alla.

Jos seisoo lentokoneessa vaa'alla, niin vaaka mittaa maapallon liike-energian, vaan ei vaa'alla seisojan liike-energiaa. Siis vaaka on niin tyhmä, että se luulee että maapallo liikkuu, vaikka maapallo on paikallaan ja lentokone liikkuu.
Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
Edelliseen viestiini viitaten totean että tiedän kyllä, että liike-energia on suhteelinen asia.
Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
Eusa kirjoitti: 21.12.2025, 19:21
pähkäilijä kirjoitti: 21.12.2025, 15:42
pähkäilijä kirjoitti: 19.12.2025, 00:33
QS kirjoitti: 18.12.2025, 18:30
pähkäilijä kirjoitti: 18.12.2025, 18:07
Liittyyköhän tähän aiheeseen gravitaatio erityisessä tilanteessa? Erityisellä tarkoitan kun nopeusero lähentelee c:tä kappale kantaa mukanaan sen kiihdyttämiseen käytettyä energiaa joka gravitoi voimakkaasti. Kappaleen omassa kehyksessä taas mitään ylimääräistä gravitaatiota ei ilmene.
Siis sama kappale kantaa ylimääräistä gravitaatiota ja ei kanna, kehyksestä riippuen.
Luonnonlait tuottavat saman fysikaalisen ilmiön riippumatta siitä, missä kehyksessä havaitsija on. Tätä kutsutaan joskus nimellä yleinen kovarianssi.

Muutama viesti sitten totesin lyhyesti, että Einsteinin kenttäyhtälössä aika-avaruuden kaarevuus (gravitaatio) on seuraus energia-impulssitensorista. Kyseessä ei ole newtonilaisen fysiikan 'energia' eikä edes erityisen suhteellisuusteorian 'E=mc2', vaan energiaa ja liikemäärää kuvaava 16-komponenttinen tensori.

Tuo tensori ja yhtälön vasemman puolen kaarevuus sekä yhtälö kokonaisuutena toteuttavat koordinaatistomuunnoksissa yleisen kovarianssin. Toisin päin ilmaistuna luonnonlait laaditaan siten, että ne tuottavat samat fysikaaliset ilmiöt riippumatta missä koordinaatistossa tapahtumaa tarkastellaan.

Esimerkiksi suuri tähti ei muutu mustaksi aukoksi, kun sitä tarkastellaan nopeasti liikkuvasta kehyksestä. Jos muuttuisi, niin luonnonlait olisi kirjoitettu väärin, ja ne eivät noudattaisi yleistä kovarianssia.
Aha suhteellisuusperiaate litistää aina toisen koordinaatiston mutta tähän ei voi soveltaa suhteellisuusperiaatetta. 16-komponenttinen tensori kuulostaa hurjalta, kuinka joku voi keksiä sellaisen?
Vielä tästä probleemista, energianhan pitää näkyä gravitaatiomittarilla, niin jos raketti kiihdytetään laserilla joka ampuu maasta fotoneja raketin "aurinkopaneeliin", niin energiaa siirtyy maasta rakettiin. Jos raketissa olisi laite joka muuttaa fotonin työntövoimaksi, esimerkiksi sähkömoottori joka pyörittää ratasta joka on kytketty avaruuden läpi menevään hammastankoon, saadaan 100% fotoneista muutettua liike-energiaksi.

Nyt maa menettää energiaa ja raketin energia lisääntyy, eikö tämä ole totta? Eikö sen pitäisi näkyä g-mittarissa? Ajattelen että näkyy maan mittarissa mutta ei näy raketin mittarissa kun sen atomien lukumäärä pysyy samana. Toki raketin mittari näkee maan g-arvon pienentyneen, sen se kyllä näkee. Mutta oma arvo pysyy vakiona.

Siis
raketin g-mittari --> oma arvo vakio, maan arvo pienenee
maan g-mittari --> oma arvo pienenee, raketin arvo suurenee

Taulukko ei ole tasapainossa. Saako sen tasapainoon kun otetaan hammastanko mukaan laskelmiin? Jos otetaan, hammastanko on ikäänkuin universumi. Näin universumin arvo g-mittarissa kasvaisi.

Uusi taulukko
raketin g-mittari --> oma arvo vakio, maan arvo pienenee, universumin arvo suurenee --> summa = nolla
maan g-mittari --> oma arvo pienenee, raketin arvo suurenee --> summa = nolla
Kiinnostaa mikä on "gravitaatiomittari". Voitko linkittää sen tuotetietoihin tai itse kuvata?
Se on vaan sana joka kertoo siirtyykö rakettiin energiaa joka näkyisi mittarissa. Eihän sellaisia mittareita myydä kaupassa, puhdas apukeino ilmaista fysiikkaa.
Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
Aadolf kirjoitti: 21.12.2025, 22:31
Edelliseen viestiini viitaten totean että tiedän kyllä, että liike-energia on suhteelinen asia.
Juuri se tekee raketti/maa tilanteesta erikoisen, maasta lähetetään fotoneja joiden energia pienentää maan gravitaatiota. Eli mittari näyttää että maan paino pieneni. Mutta raketissa kun mitataan sen paino, se ei suurene vastaavalla määrällä.
Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
pähkäilijä kirjoitti: 21.12.2025, 23:28
Aadolf kirjoitti: 21.12.2025, 22:31
Edelliseen viestiini viitaten totean että tiedän kyllä, että liike-energia on suhteelinen asia.
Juuri se tekee raketti/maa tilanteesta erikoisen, maasta lähetetään fotoneja joiden energia pienentää maan gravitaatiota. Eli mittari näyttää että maan paino pieneni. Mutta raketissa kun mitataan sen paino, se ei suurene vastaavalla määrällä.

Maassa:


Fotoneja lähetetään maassa olevasta laitoksesta, joka käyttää säkillisen energiaa fotonien tekemiseen, säkin kyljessä lukee: '100 kg energiaa'. Maan mukaan säkin energia on 100 kg. Siis laitoksen massa pienenee 100 kg. Ja raketin luo saapuukin 100 kg energiaa, siis maan mukaan. Kun raketti pyyhkäisee maan ohi, maassa mitataan että raketin massa on kasvanut 100 kg. Siis raketin maan liike-energia on kasvanut 100 kg.


Raketissa:


Fotoneja lähetetään maassa olevasta laitoksesta, joka käyttää säkillisen energiaa fotonien tekemiseen, säkin kyljessä lukee: '100 kg energiaa'. Raketin mukaan säkin energia on 200 kg, josta puolet on liike-energiaa. Siis laitoksen massa pienenee 200 kg. Mutta yllättäen raketin luo saapuukin vain 50 kg energiaa. Raketissa lasketaan että 150 kiloa energiaa on hävinnyt. Kun maa pyyhkäisee raketin ohi, raketissa mitataan että em. laitoksen massa on pienentynyt 200 kg ja muun maan massa on kasvanut 150 kg. Siis maan liike-energia on kasvanut 150 kg.


Eiku himskatti, raketin mukaan maa kiihtyy voimakkasti ja saa biljoonia kiloja liike-energiaa, silloin kun raketissa tuntuu g-voimia. Pitääkin sitten irrottaa pieni kapseli raketista ennen kuin raketti kokee g-voimia. Kapselin tehtävä on sitten laskea maan energia.
Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
pähkäilijä kirjoitti: 21.12.2025, 23:17
Eusa kirjoitti: 21.12.2025, 19:21
Kiinnostaa mikä on "gravitaatiomittari". Voitko linkittää sen tuotetietoihin tai itse kuvata?
Se on vaan sana joka kertoo siirtyykö rakettiin energiaa joka näkyisi mittarissa. Eihän sellaisia mittareita myydä kaupassa, puhdas apukeino ilmaista fysiikkaa.
Katsos, kun gravitaationa ymmärretty kappaleiden toisiaan kohti kiihtyminen on näennäistä. Kyseessä on vapaa putoaminen, siis lepotila, suljettu systeemi, joka ei vaihda nettoenergiaa eikä siten vaikutu mistään voimista, joita voisi mitata.

Kuitenkin, gravitaation paikallinen syy voidaan mitata. Se on tyhjön rakenteellista nostekiihtyvyyttä, joka on todellinen kiihtyvyys, hentoinen voima, joka kiihdyttää tyhjöä (vastakkaiseen suuntaan kuin näennäinen painovoima). Siihen liittyvä invariantti ilmiö on tyhjörakenteen 4-ulotteinen kaarevuus ja se voidaan mitata valon kulkureitin kääntymistä selvittämällä.

Kyse on lopultakin siitä, että jokaisessa paikallisessa tyhjötapahtumassa tikittää itseisaika. G-mittari olisi siis kellojen verkoston gradientin eli ikääntymiseron tiheyden, 4-tiheyden, mittaamista.
Hienorakennevakio vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Vastaa Viestiin