Tuulivoimalat ja kotimaiset VAWT projektit

[tuulispää]

Mites muuten noissa axial flux genuissa ja moottoreissa pitäiskö sieltä johtaa sähköä pois jotta laakerit ei vaurioidu ainakin niissä auton moottoreissa on toisessa päässä keraaminen laakeri ja toisessa päässä hiilitiiviste joka päästää sähköä pois jottei se kulje laakerien läpi. onkohan noihin laskureita jolla näkis vähän vääntöjä ja kierroslukua , osais haarukoida oikean koon etten vahinkossa tee jotain 20kw moottoria
Totta tuo on tuossa 2 lapaisessa myllyssä ettei sitä saa tärinättömäksi johtuen juurikin niistä kahdesta lavasta sen takia oikeat myllyt käyttää 3 tai useampi lapaista. tuota 2 lapaista kun ei tärinättömäksi saa ja rakentaessa sen ylijäräreäksi on totta ettei se välttämättä silmämääräisesti heilu mutta kesto kärsii koska materiaali pakostakin väsyy siellä missä liikettä tapahtuu se jo yksin riittää jotta kaikki kaupalliset ideat on ropelli mallisia jossa tuulen suunta lapoihin nähden ei muutu joka kierroksella . Tosin tuulispään tuntien sotketaan ulosteet ja vellit keskenään kun ollaan niin kaukana todellisuudesta ettei voida käyttää sanontaa että puurot ja vellit on sekaisin. eri asia on joku vanha tuulimylly jolla jauhettu jauhoja jossa kierrosluku maltillinen ja kuormitus minimaalinen sellaiset myllyt vaikka puusta rakennettuna huonoilla laakeroinneilla ja suurilla välyksillä antaa silti kestoksi satoja vuosia. sitten taas joku huippuunsa viritetty malli josta otetaan satakertaisia tehoja ulos versus vanha puumylly niin kestoikä tippuu radikaalistsi. jos tuossa tuulispään myllyssä olisi tarkoitus tutkia siipien ja muiden rakenteiden vaikutusta tehoon siihen olisi tehty mekaaninen jarru ja esim microcontrollerilla voima anturilla mitaten kierroslukua ja vääntöä jotka saisi jo muutaman euron laitteilla graafeiksi. mutta kun tarkoitus on pelkästään omakehu ja muiden haukkuminen lähdetään tekemään juttua joista ymmärrys on mitätön.

Tuolla toisella enemmän pseudotieteellisellä saitilla esitettiin tämä kysymys sen jälkeen kun ojensin erästä henkisesti sairasta modea.

Siinä on paljon hyviä kysymyksiä. Juuri näihin olen nyt hakemassa parrannusta viimeisillä muutoksilla...9% lisää kaappausalaa ja 10 x tehokkaampi genu.

Mä tosin näen 2 lapaisen parhaana...1 lapainen on liian nykivä ja vaatii moottorin käynnistyäkseen.

Jos innovaatiokykyä löytyy (pelkän plagioinnin sijaan), niin 1-siipisenkin saa käynnistymään ja 1-siipisen muutkin ominaisuudet säilymään, jos pinoaa päällekkäin 2 kpl 1-siipistä siten, että siivet ovat 180 asteen kulmaerolla, niin 1-siipinenkin käynnistyy samoin, kuin sinun 2-siipinen, eikä meno ole nykivää..

Mitä sä tiedät mun yksisiipinen innovaatiosta ?

Tottakai se alkaa nykiä pahasti 20 m/s tuulessa kun vastapaino ei enää riitä.

Mun laite kävi kerran aika pitkään yksisiipisenä....tosin ilman vastapainoa.

Yksisiipistä ei saa mitenkään käynnistymään itsestään. Se on saletti.

[Mylläri]

Et sinä sitten ymmärtänyt tuota esittämääni ideaa. Kun stakataan 2 kpl yksisiipistä päällekkäin yhdeksi myllyksi, että siivillä on 180 asteen kulmaero, niin käynnistyksen suhteen se käyttäytyy, kuin sinun 2-siipinen, mutta ominaisuudet antotehon suhteen ovat samat, kuin 1-siipisellä, mutta 1-siipisen nykivää käyntiä ei ole.

Plagioinnilla viittasin siihen, että sinun myllyn itsetoiminen kohtauskulman säädön toimintaperiaate on kopsattu tuosta vanhasta tutkimuksesta. https://www.intechopen.com/chapters/16250 kappale 4.1 (Submitted: 21 November 2010 Published: 05 July 2011)

[tuulispää]

Et sinä sitten ymmärtänyt tuota esittämääni ideaa. Kun stakataan 2 kpl yksisiipistä päällekkäin yhdeksi myllyksi, että siivillä on 180 asteen kulmaero, niin käynnistyksen suhteen se käyttäytyy, kuin sinun 2-siipinen, mutta ominaisuudet antotehon suhteen ovat samat, kuin 1-siipisellä, mutta 1-siipisen nykivää käyntiä ei ole.

Plagioinnilla viittasin siihen, että sinun myllyn itsetoiminen kohtauskulman säädön toimintaperiaate on kopsattu tuosta vanhasta tutkimuksesta. https://www.intechopen.com/chapters/16250 kappale 4.1 (Submitted: 21 November 2010 Published: 05 July 2011)

Mun ideaa ei varmaan ole kopsattu yhtään mistään.

On satoja itsestään kohtauskulmaa muuttavia systeemeitä...tuo esittämäsi on huonoin...se on kopioitu Jon Sharpilta.

[tuulispää]

Mites muuten noissa axial flux genuissa ja moottoreissa pitäiskö sieltä johtaa sähköä pois jotta laakerit ei vaurioidu ainakin niissä auton moottoreissa on toisessa päässä keraaminen laakeri ja toisessa päässä hiilitiiviste joka päästää sähköä pois jottei se kulje laakerien läpi. onkohan noihin laskureita jolla näkis vähän vääntöjä ja kierroslukua , osais haarukoida oikean koon etten vahinkossa tee jotain 20kw moottoria
Totta tuo on tuossa 2 lapaisessa myllyssä ettei sitä saa tärinättömäksi johtuen juurikin niistä kahdesta lavasta sen takia oikeat myllyt käyttää 3 tai useampi lapaista. tuota 2 lapaista kun ei tärinättömäksi saa ja rakentaessa sen ylijäräreäksi on totta ettei se välttämättä silmämääräisesti heilu mutta kesto kärsii koska materiaali pakostakin väsyy siellä missä liikettä tapahtuu se jo yksin riittää jotta kaikki kaupalliset ideat on ropelli mallisia jossa tuulen suunta lapoihin nähden ei muutu joka kierroksella . Tosin tuulispään tuntien sotketaan ulosteet ja vellit keskenään kun ollaan niin kaukana todellisuudesta ettei voida käyttää sanontaa että puurot ja vellit on sekaisin. eri asia on joku vanha tuulimylly jolla jauhettu jauhoja jossa kierrosluku maltillinen ja kuormitus minimaalinen sellaiset myllyt vaikka puusta rakennettuna huonoilla laakeroinneilla ja suurilla välyksillä antaa silti kestoksi satoja vuosia. sitten taas joku huippuunsa viritetty malli josta otetaan satakertaisia tehoja ulos versus vanha puumylly niin kestoikä tippuu radikaalistsi. jos tuossa tuulispään myllyssä olisi tarkoitus tutkia siipien ja muiden rakenteiden vaikutusta tehoon siihen olisi tehty mekaaninen jarru ja esim microcontrollerilla voima anturilla mitaten kierroslukua ja vääntöä jotka saisi jo muutaman euron laitteilla graafeiksi. mutta kun tarkoitus on pelkästään omakehu ja muiden haukkuminen lähdetään tekemään juttua joista ymmärrys on mitätön.

Tuolla toisella enemmän pseudotieteellisellä saitilla esitettiin tämä kysymys sen jälkeen kun ojensin erästä henkisesti sairasta modea.

Siinä on paljon hyviä kysymyksiä. Juuri näihin olen nyt hakemassa parrannusta viimeisillä muutoksilla...9% lisää kaappausalaa ja 10 x tehokkaampi genu.

Mä tosin näen 2 lapaisen parhaana...1 lapainen on liian nykivä ja vaatii moottorin käynnistyäkseen.

Jos innovaatiokykyä löytyy (pelkän plagioinnin sijaan), niin 1-siipisenkin saa käynnistymään ja 1-siipisen muutkin ominaisuudet säilymään, jos pinoaa päällekkäin 2 kpl 1-siipistä siten, että siivet ovat 180 asteen kulmaerolla, niin 1-siipinenkin käynnistyy samoin, kuin sinun 2-siipinen, eikä meno ole nykivää..

Mitä sä tiedät mun yksisiipinen innovaatiosta ?

Tottakai se alkaa nykiä pahasti 20 m/s tuulessa kun vastapaino ei enää riitä.

Mun laite kävi kerran aika pitkään yksisiipisenä....tosin ilman vastapainoa.

Yksisiipistä ei saa mitenkään käynnistymään itsestään. Se on saletti.

Itseasiassa vuosikymmeniä pidettiin varmana ettei edes 2-siipinen H-Darrieus kännisty itsestään kunnes tutkimusasemalla etelänavalla lukitsematta jäänyt HD käynnistyi itsestään ja koska sitä ei oltu kuormitettu se tuhoutui. Mulle kävi samoin 2020 paikeilla...ekasta nelosprotosta unohtui kytkeä genuun johdot tasasuuntaajalle menevään rimaan ja siitä syntyi pikku paniikki kun se ei olut maassa kiinni. Siitä katkesi molemmat vääntövarren puoliskot...mutta torni ja siivet jäi ehjäksi.

[Mylläri]

Tuolla toisella enemmän pseudotieteellisellä saitilla esitettiin tämä kysymys sen jälkeen kun ojensin erästä henkisesti sairasta modea.

Siinä on paljon hyviä kysymyksiä. Juuri näihin olen nyt hakemassa parrannusta viimeisillä muutoksilla...9% lisää kaappausalaa ja 10 x tehokkaampi genu.

Mä tosin näen 2 lapaisen parhaana...1 lapainen on liian nykivä ja vaatii moottorin käynnistyäkseen.

Jos innovaatiokykyä löytyy (pelkän plagioinnin sijaan), niin 1-siipisenkin saa käynnistymään ja 1-siipisen muutkin ominaisuudet säilymään, jos pinoaa päällekkäin 2 kpl 1-siipistä siten, että siivet ovat 180 asteen kulmaerolla, niin 1-siipinenkin käynnistyy samoin, kuin sinun 2-siipinen, eikä meno ole nykivää..

Mitä sä tiedät mun yksisiipinen innovaatiosta ?

Tottakai se alkaa nykiä pahasti 20 m/s tuulessa kun vastapaino ei enää riitä.

Mun laite kävi kerran aika pitkään yksisiipisenä....tosin ilman vastapainoa.

Yksisiipistä ei saa mitenkään käynnistymään itsestään. Se on saletti.

Itseasiassa vuosikymmeniä pidettiin varmana ettei edes 2-siipinen H-Darrieus kännisty itsestään kunnes tutkimusasemalla etelänavalla lukitsematta jäänyt HD käynnistyi itsestään ja koska sitä ei oltu kuormitettu se tuhoutui. Mulle kävi samoin 2020 paikeilla...ekasta nelosprotosta unohtui kytkeä genuun johdot tasasuuntaajalle menevään rimaan ja siitä syntyi pikku paniikki kun se ei olut maassa kiinni. Siitä katkesi molemmat vääntövarren puoliskot...mutta torni ja siivet jäi ehjäksi.

Sinun 2-siipinen käynnistyy sen takia, että vaikka siipien asento olisi tuuleen nähden mikä tahansa, niin se self pitch siivet heiluvat ja kääntyvät tuulessa sellaiseen asentoon, että tuuli ottaa niihin ja alkaa pyörittämään myllyä. Kiinteillä siivillä tuo käynnistys riippuis melkoisesti siitä, missä asennossa siivet sattuis olemaan ennen käynnistystä tuuleen nähden..

[tuulispää]

Se on totta...mutta kiinalainen mylly 2-siipisena ei voisi mitenkään käynnistyä itsestään..se olisi fysiikan lakien vastaista. Mun myllyn tärkein piirre on sen itsestään käynnistyvyys....sekä silmitön vääntö...huono puoli on melkoinen monimutkaisuus sen mekanismissa.

Yleensä näissä Savonius käynnistämistä varten.



Täällä oppitunti josta asia pitäisi selvitä.

[tuulispää]

Tämä sähkönnopeus kuparilangassa tuli vastaan tehdessäni generattoriani.

[Mylläri]

Tämä sähkönnopeus kuparilangassa tuli vastaan tehdessäni generattoriani.

Pitää nyt erottaa elektronien nopeus kuparilangassa ja sähkömagneettisen signaalin nopeus johdossa.

" Elektronien ajelehtimisnopeus poikkipinta-alaltaan 3,00 x 10-6 m2:n kuparilangan läpi, joka
kuljettaa 10 A:n virtaa, on noin 2,5 x 10-4 m/s eli neljäsosa millimetristä sekunnissa!"

Mutta sähkömagneettisen aallon nopeus kuparissa on hieman pienempi kuin valon nopeus.

" Aallot, tai mitä kutsutaan signaaliksi, voivat kulkea missä tahansa välillä 50%-90% valon nopeudesta
riippuen siitä, liikkuvatko elektronit "huonossa" vai "hyvässä" johtimessa."

Ja valonnopeuden luultavasti tiedät!?

[Mylläri]

Pitää nyt vielä kertoa se, että vaihtovirralla elektronit nytkyttelevät johdossa edestakaisin, eikä etenemistä tapahdu, mutta siitä huolimatta sähkömagneettinen aaltoliike kulkee johdossa lähes valonnopeudella.

[Mylläri]

Voiko sitten elektroneja panna pakettiin? Ammattikouluaikana ladattiin elektrolyyttikondensaattoreita melkoisella jännitteellä, taivutettiin liitosjohdot sopivasti, jotta käteen ottaessa saa sähköiskun. Sitten heitettiin kaverille ja huudettiin että ota koppi!