Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
QS kirjoitti: 24.12.2025, 11:39
pähkäilijä kirjoitti: 23.12.2025, 23:25
Mutta kentän syntyminen kahden inertiaalin välille ei vaadi työtä, tarkoitan että kun kiihdyttää niin "ansaitsee" kentän. Suhteellisuus on sikäli erikoista että minä olen eri hiukkasten suhteen eri kentissä,
pohjoisesta tuleva näkee massani x suuruisena
idästä y suuruisena
Kappaleiden invariantti massa on riippumaton havaitsijoiden liiketilasta, ja tuo invariantti massa on se, mikä kytkeytyy gravitaatioon. Toki lisäksi systeemin eri energialajit, sisäinen liikmäärä jne. Nämä yhdessä vastaavat karkeasti ottaen sähkömagnetismin sähkövarausta. Itse asiassa gravitaatio voidaan tietyin rajoituksin käsitellä saman kaltaisella teorialla: https://en.wikipedia.org/wiki/Gravitoelectromagnetism

Kun massakappaleella on kiihtyvyys, niin ilmenee gravitaatioaalto samoin kuin sähkövarauksen kiihtyvyydestä seuraa sähkömagneettinen aalto.
Kun hutaisin tämän lauseen, ei ollut oikein ilmaistu
väärä:Mutta kentän syntyminen kahden inertiaalin välille ei vaadi työtä, tarkoitan että kun kiihdyttää niin "ansaitsee" kentän.
oikea: Mutta kentän syntyminen kahden inertiaalin välille ei välttämättä vaadi työtä (jos toinen osapuoli kiihdyttää), tarkoitan kun kiihdyttää niin "ansaitsee" kentän

Mutta se siitä. Yön yli voi syntyä joku idea, niin kävi, unohdin tyystin kontraktion. Jännää on että kontraktio voisi ehkä korvata gravitaation kasvun. Eikö kenttää voi vahvistaa tuomalla sen synnyttäjä lähemmäksi? Nyt kontraktio tuo sen lähemmäksi. Esimerkki:

Raketti lähtee ProximaCentaurille. Se kiihdyttää hurjasti. Loppumatkalla syntyy kausaalinen kytkentä Proximaan, se pomppaa lähemmäksi rakettia kontraktion vuoksi. Nyt sen gravitaatio on voimakkaampi. Eikö tämä vastaa sitä että Proximan gravitaatio kasvaisi fotoni-investoinnin verran? Nyt vaan unohdetaan investoinnin gravitoiva määrä ja vaihdetaan se kontraktion tuomaan gravitaation kasvuun. Ikäänkuin vaihdettaisiin eurot puntiin, jospa niillä olisi sama ostovoima? Tarkoitan jos eurot ei ole kovariantteja niin punnat olisi?
Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
Gravitaatio on täysin koordinaatistoilmiö kuten muutkin näennäisvoimat, esim. keskipakoisvoima.

Kun raketti kiihdyttää, se sytyttää koordinaatiston, jossa kaikki putoaa sitä vastaan - tuota putoavaa näennäisesti kiihtyvää kenttää voidaan kutsua gravitaatiokentäksi.

Pallogeometristen massakertymien yhteydessä on ajan kuluessa kehittynyt ainekertymä, joka kiihtyy kaikkiin suuntiin. Sekin sytyttää äärettömiin ulottuvan gravitaatiokentän, vapaasti putoamissyöksyvän kurvilineaarin koordinaatiston. Mutta pallogeometrisessa tapauksessa ei kiihtyvä kappale siirry kiihtyvyyden mukaisesti kuten kiihdyttävä raketti, mutta ajan kuluessa kertyminen on rakentanut kertymää tukevan ympäröivän tyhjön, joka kiihtyy ulospäin jatkaen kertymän pintakiihtyvyyden nostekenttää, mutta tuossa nosteessa on vapaammat liikkeet, jolloin liikenopeus kertymän jännittämän pallogeometrian suhteen huomioidaan niiden tasapainotiloissa eli asettumisessa erilaisten tehokkaiden etäisyyksien kiertoradoille. Varsinainen rakenne on nollageodeesiverkosto, jossa tyhjössä on jännittyneenä kaikki nollageodeesit - myös ne jotka eivät siirrä energiaa eli valoa.

Ainekertymä jatkuu siis joka suuntaan tyhjön nostejännityskenttänä, jota vastaan vapaat kappaleet putoavat vapaasti. Nollageodeesiverkosto pudotuttaa valoa hitaampia ainehiukkasia kaarevuuden koveraa puolta kohti. Nosteilmiö on fysikaalinen, gravitaatio näennäinen nosteen ilmentymä.
Hienorakennevakio vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Lainaa
Re: Suhteellisuusteoriaa
QS kirjoitti: 23.12.2025, 18:31
pähkäilijä kirjoitti: 23.12.2025, 17:25
QS kirjoitti: 23.12.2025, 16:19
pähkäilijä kirjoitti: 23.12.2025, 14:46
QS kirjoitti: 23.12.2025, 13:48
pähkäilijä kirjoitti: 23.12.2025, 13:26
Raketista käsin katsottuna kaukoputkella vaaka näyttää maassa 80kg, sama lukema jonka vaa'alla seisova näkee.
Hyvä, sentään hyväksyt, että maan gravitaatio ei tässä muutu mihinkään.
pähkäilijä kirjoitti: 23.12.2025, 13:26
Mutta raketin omalla g-mittarilla sama henkilö painaa 250kg mikä 170kg lisä tulee g-mittarin suhteesta henkilöön.
Miksi raketti on universumissa erityisasemassa, kun sen gravitaatio muuttuu, kun se liikkuu maan suhteen suurella nopeudella, mutta maan gravitaatio ei muutu kun se liikkuu suurella nopeudella raketin suhteen?
pähkäilijä kirjoitti: 23.12.2025, 13:26
Tavallisen vaa'an suhde henkilöön on lepo mutta g-mittarin suhde henkilöön on relativistinen.
Tähän tarvitaan tuotekuvaus ja käyttöohjeet (linkki verkkokauppaan myös ok): mikä on g-mittari ja mikä on g-mittarin suhde henkilöön? Jokin suhde-säätönuppi mittarin etupaneelissa? Ja miten g-mittari saadaan liikkuvasta raketista asennettua maapallolla olevan jalkojen alle, kun se g-mittari on raketissa ja ihminen massa, ja koko hökötys vieläpä kohtuu suurella nopeudella niin halvatun hengenvaarallinen mittari :o Tavallinen vaaka on ihan turvallinen laite, mutta tämä g-mittari selvästi ei ole.
Maan gravitaatio muuttuu suhteessa rakettiin mutta ei suhteessa maahan. Raketin gravitaatio muuttuu suhteessa maahan mutta ei suhteessa rakettiin. Eli raketti ei ole erityisasemassa.

G-mittaria ei ole ainakaan sarjavalmistuksessa, enkä tiedä onko edes yksittäisiä olemassa. Tässä fysiikan keskustelussa se on vain apukeino kuvata gravitaation voimakkuutta, tietysti voisi sanoa että "gravitaatio on voimakkaampi".
Jos "gravitaatio on voimakkaampi", mutta ei ole olemassa edes teoreettista keinoa mitata, että "gravitaatio on voimakkaampi", niin miten se voi olla voimakkaampi? Kun maassa ihminen painaa aina sen 80kg riippumatta miten päin ja millä nopeudella raketti etenee, niin mikä on "voimakkaampi"?
Teoria nimenomaan edellyttää tähtitieteellistä määrää energiaa kappaleen kiihdyttämiseksi lähelle c nopeutta. Iso kysymys on mihin se energia häviäisi tutkasta kun se muutetaan liike-energiaksi?
Mihin oletukseen perustuen luonnon on mitattava toistensa suhteen liikkuvien kappaleiden nopeuksia ja niiden eroja "tutkalla", joka toteutetaan gravitaatiolta käyttämällä?
pähkäilijä kirjoitti: 23.12.2025, 17:25
Maassa se painaa, fotoneina samoin mutta kun se muutetaan kineettiseksi, tutka hukkaisi sen.
Luonnossa ei ole "gravitaation säilymisen lakia", joka vastaa käyttämääsi tutka-mielikuvaa. Yleisessä suhteellisuusteoriassa ei ole edes energian säilymisen lakia. Esimerkiksi gravitaatiossa nouseva fotoni punasiirtyy, ja sen energia pienenee, mutta energia ei siirry mihinkään. Se on kadonnut, jos asian haluaa karkeasti ilmaista. Energian säilymisen tilalla on laki, joka takaa sen, että energia-impulssitensorin divergenssi (aika-avaruuden kaarevuus huomioiden) on nolla. Perinteisen energian säilymisen \((d/dt) E = 0\) sijasta on voimassa \(\nabla_\nu T^{\mu\nu}=0\), missä \(T^{\mu\nu}\) on aiemmin mainittu 16-komponenttinen tensori.

Kun ammutaan 1000kg kuula hyvin lähelle valon nopeuttta, niin koko maapallon ja parin muunkin planeetan energiavarat kuluisivat. Ja Maan gravitaatio kyllä pienenee ampumaharjoituksen aikana. Mutta kuulan pinnalla istuvalle havaitsijalle tuon kuulan gravitaatio on aivan sama kuin ennen ampumista. Kuulan massa-energia, liike-energia ja liikemäärä ovat mukana energia-impulssitensorissa, mutta painovoiman laki on kovariantti, jonka seurauksena kuulan kyydissä istujan fysiikka ei ole muuttunut. Myös Maahan jäänyt havaitsija näkee gravitaatio-ilmiöt kuulan ymärillä samoina kuin ennenkin.
Hyvää Jouluaamua

Sanot tuossa: Esimerkiksi gravitaatiossa nouseva fotoni punasiirtyy, ja sen energia pienenee, mutta energia ei siirry mihinkään. Se on kadonnut, jos asian haluaa karkeasti ilmaista.

Onkohan se sentään ihan noin?
Jos lähetetään Maasta valonsäde peiliin ISS asemalla ja tarkastellaan heijastunutta valoa Maassa, sen aallonpituus havaitaan aivan samaksi kuin lähetetyllä valolla (ideaalitapaus, unohdetaan ilmakehän aiheuttamat häviöt). Eli mitään energian häviämistä valon matkalla ei ole tapahtunut.
Eli energian katoaminen valon noustessa gravitaatiokaivosta on näennäistä, koska ”kadonnut” energia on Maan energiaa, jota se ei luovuta valolle.
Lainaa
Re: Suhteellisuusteoriaa
Kontra kirjoitti: 25.12.2025, 07:25
Jos lähetetään Maasta valonsäde peiliin ISS asemalla ja tarkastellaan heijastunutta valoa Maassa, sen aallonpituus havaitaan aivan samaksi kuin lähetetyllä valolla (ideaalitapaus, unohdetaan ilmakehän aiheuttamat häviöt). Eli mitään energian häviämistä valon matkalla ei ole tapahtunut.
Eli energian katoaminen valon noustessa gravitaatiokaivosta on näennäistä, koska ”kadonnut” energia on Maan energiaa, jota se ei luovuta valolle.
Hieno kuvaus energian suhteellisuudesta, silti fysikaalisuudesta ja paikallisesta säilyvyydestä.
Hienorakennevakio vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Avatar
Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
pähkäilijä kirjoitti: 24.12.2025, 21:46
Raketti lähtee ProximaCentaurille. Se kiihdyttää hurjasti. Loppumatkalla syntyy kausaalinen kytkentä Proximaan, se pomppaa lähemmäksi rakettia kontraktion vuoksi. Nyt sen gravitaatio on voimakkaampi.
Lorentzmuunnokset, eli kontraktiot, eivät päde gravitaatiossa. Ne ovat voimassa vain laakeassa Minkowskiavaruudessa.

Kuitenkin yleisellä koordinaatistomuunnoksella 'kontraktio' kyllä ilmenisi, mutta samalla myös Proximan ympärillä oleva kaareutunut avaruus 'kapenee/kontraktoituu', joten se ei tule lähemmäs. Eikä toki pidäkään tulla, sillä Proxima ja raketti havaitsevat ympärillään aina saman fysiikan. Gravitaation havaittavat ja mitattavat ilmiöt ovat havaitsijasta riippumattomia.
Kontra kirjoitti: 25.12.2025, 07:25
Jos lähetetään Maasta valonsäde peiliin ISS asemalla ja tarkastellaan heijastunutta valoa Maassa, sen aallonpituus havaitaan aivan samaksi kuin lähetetyllä valolla
Näin on. Jos ei olisi, niin luonto sallisi paikallisesti energian luomisen tyhjästä käyttämällä jotain suljettua reittiä gravitaatiossa.

Kuitenkin kun maa, painovoima, ja ISS ajatellaan suljetuksi systeemiksi (yhdessä valitussa koordinaatistossa), niin energia ei säily, kun kun valo etenee maasta ISS:ään. Ilman gravitaatiota suljetun systeemin kokonaisenergian aikaderivaatta on aina nolla. Gravitaatiossa ei ole kaikille havaitsijoille samaa aikaa, ja säilymislaki ei päde. Tai toisin ilmaistuna: Kun koordinaatistossa on eri kaarevuuksia eri paikoissa, niin yhteistä aika-koordinaattia ei ole, ja energian aikaderivaatta ei ole vertailukelpoinen läpi koko koordinaatiston.

Kun valitaan yksi piste (kuten esimerkissäsi, jossa maa lähettää ja maa vastaanottaa), niin tuossa pisteessä säilyminen toteutuu, kun käytetään vain tuon pisteen paikallista aika-koordinaattia.
Avatar
Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
QS kirjoitti: 25.12.2025, 11:32
Kun valitaan yksi piste (kuten esimerkissäsi, jossa maa lähettää ja maa vastaanottaa), niin tuossa pisteessä säilyminen toteutuu, kun käytetään vain tuon pisteen paikallista aika-koordinaattia.
Tarkemmin miettien tämäkin taitaa päteä vain, kun aika-avaruus on stationäärinen, tai teknisemmin sanottuna on olemassa globaali ajankaltainen Killingin vektorikenttä. Jos ei ole, niin takaisin palanneen valon energia ei välttämättä ole sama kuin lähetetyn, sillä puna- ja sinisiirtymä eivät ole enää symmetriset.
Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
QS kirjoitti: 25.12.2025, 13:29
QS kirjoitti: 25.12.2025, 11:32
Kun valitaan yksi piste (kuten esimerkissäsi, jossa maa lähettää ja maa vastaanottaa), niin tuossa pisteessä säilyminen toteutuu, kun käytetään vain tuon pisteen paikallista aika-koordinaattia.
Tarkemmin miettien tämäkin taitaa päteä vain, kun aika-avaruus on stationäärinen, tai teknisemmin sanottuna on olemassa globaali ajankaltainen Killingin vektorikenttä. Jos ei ole, niin takaisin palanneen valon energia ei välttämättä ole sama kuin lähetetyn, sillä puna- ja sinisiirtymä eivät ole enää symmetriset.
Niin. Riittää, että fysikaalinen nostekenttä eli sitä vastaava gravitaatiokenttä on tuolla alueella muuttumaton signaalien kulkuajan. Ilmeisesti tuloksen voidaan katsoa pätevän riippumatta signaalivälittäjien liiketilasta kentässä - siten hyvin elliptisellä radallakin vakioisessa dominoivassa kentässä liikkuvalle planeetta-satelliitti-parille tuo pätee, kunhan niiden oma muutosvaikutus dominoivaan kenttään voidaan katsoa merkityksettömäksi.

Mutta luonnollisestikaan se ei päde, jos merkittävän massan kappale ohittaa koejärjestelyn juuri signalointiaikana.

Jos sinulla on globaali ajankaltainen Killingin kenttä, olet jo valmiiksi tilanteessa, jossa “gravitaatiosta” saa potentiaalimaisen, kellonopeuteen sidotun kuvauksen. Silloin nostekentän kieli on intuitiivisempaa kuin “gravitaatiokenttä”-kieli, koska se ohjaa ajattelemaan:
- mikä on mitattavaa (redshift, kellotahtien erot),
- mikä on operatiivista (oma kiihtyvyys, tukivoima),
- ja miten “voima” syntyy (logaritmisen skalaariarvon gradienttina).
Hienorakennevakio vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
QS kirjoitti: 25.12.2025, 11:32
pähkäilijä kirjoitti: 24.12.2025, 21:46
Raketti lähtee ProximaCentaurille. Se kiihdyttää hurjasti. Loppumatkalla syntyy kausaalinen kytkentä Proximaan, se pomppaa lähemmäksi rakettia kontraktion vuoksi. Nyt sen gravitaatio on voimakkaampi.
Lorentzmuunnokset, eli kontraktiot, eivät päde gravitaatiossa. Ne ovat voimassa vain laakeassa Minkowskiavaruudessa.

Kuitenkin yleisellä koordinaatistomuunnoksella 'kontraktio' kyllä ilmenisi, mutta samalla myös Proximan ympärillä oleva kaareutunut avaruus 'kapenee/kontraktoituu', joten se ei tule lähemmäs. Eikä toki pidäkään tulla, sillä Proxima ja raketti havaitsevat ympärillään aina saman fysiikan. Gravitaation havaittavat ja mitattavat ilmiöt ovat havaitsijasta riippumattomia.
Tarkoitatko että raketin liike-energia häviäisi? Tarkoitan sen gravitoimista.
Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
pähkäilijä kirjoitti: 25.12.2025, 16:11
QS kirjoitti: 25.12.2025, 11:32
pähkäilijä kirjoitti: 24.12.2025, 21:46
Raketti lähtee ProximaCentaurille. Se kiihdyttää hurjasti. Loppumatkalla syntyy kausaalinen kytkentä Proximaan, se pomppaa lähemmäksi rakettia kontraktion vuoksi. Nyt sen gravitaatio on voimakkaampi.
Lorentzmuunnokset, eli kontraktiot, eivät päde gravitaatiossa. Ne ovat voimassa vain laakeassa Minkowskiavaruudessa.

Kuitenkin yleisellä koordinaatistomuunnoksella 'kontraktio' kyllä ilmenisi, mutta samalla myös Proximan ympärillä oleva kaareutunut avaruus 'kapenee/kontraktoituu', joten se ei tule lähemmäs. Eikä toki pidäkään tulla, sillä Proxima ja raketti havaitsevat ympärillään aina saman fysiikan. Gravitaation havaittavat ja mitattavat ilmiöt ovat havaitsijasta riippumattomia.
Tarkoitatko että raketin liike-energia häviäisi? Tarkoitan sen gravitoimista.
Raketin liike-energia häviää silloin, kun siirrytään raketin kanssa samoin liikkuvaan koordinaatistoon.

On ymmärrettävissä niin, että liike-energia kertoo törmäyspotentiaalista siihen, minkä mukana liikkuvaan koordinaatistoon siirrytään. Jos raketin edessä liikkuu kappale täsmälleen samoin, raketin liike-energia sen suhteen on nolla eli ei voi törmätä. Mutta kun liike-energiaa on (ja voidaan esittää positiivisena, kun liike on kohti toista vs negatiivisena, kun liike poispäin), silloin törmäys tapahtuessaan aiheuttaa vuorovaikutusvoimia...
Hienorakennevakio vapausasteista: (1⁰+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹
Lainaa
Re: Suhteellisuusteorian kritiikkiä
Eusa kirjoitti: 25.12.2025, 16:46
pähkäilijä kirjoitti: 25.12.2025, 16:11
QS kirjoitti: 25.12.2025, 11:32
pähkäilijä kirjoitti: 24.12.2025, 21:46
Raketti lähtee ProximaCentaurille. Se kiihdyttää hurjasti. Loppumatkalla syntyy kausaalinen kytkentä Proximaan, se pomppaa lähemmäksi rakettia kontraktion vuoksi. Nyt sen gravitaatio on voimakkaampi.
Lorentzmuunnokset, eli kontraktiot, eivät päde gravitaatiossa. Ne ovat voimassa vain laakeassa Minkowskiavaruudessa.

Kuitenkin yleisellä koordinaatistomuunnoksella 'kontraktio' kyllä ilmenisi, mutta samalla myös Proximan ympärillä oleva kaareutunut avaruus 'kapenee/kontraktoituu', joten se ei tule lähemmäs. Eikä toki pidäkään tulla, sillä Proxima ja raketti havaitsevat ympärillään aina saman fysiikan. Gravitaation havaittavat ja mitattavat ilmiöt ovat havaitsijasta riippumattomia.
Tarkoitatko että raketin liike-energia häviäisi? Tarkoitan sen gravitoimista.
Raketin liike-energia häviää silloin, kun siirrytään raketin kanssa samoin liikkuvaan koordinaatistoon.

On ymmärrettävissä niin, että liike-energia kertoo törmäyspotentiaalista siihen, minkä mukana liikkuvaan koordinaatistoon siirrytään. Jos raketin edessä liikkuu kappale täsmälleen samoin, raketin liike-energia sen suhteen on nolla eli ei voi törmätä. Mutta kun liike-energiaa on (ja voidaan esittää positiivisena, kun liike on kohti toista vs negatiivisena, kun liike poispäin), silloin törmäys tapahtuessaan aiheuttaa vuorovaikutusvoimia...
Näin ajattelen itsekin.

Kysyin googlelta taas mutta pyysin myös viitteitä. Tässä kysymys ja vastaukset viitteineen:

Kysymys:
tuottaako liike-energia gravitaatiota?

Vastaukset:
Kyllä, liike-energia tuottaa gravitaatiota. Yleisen suhteellisuusteorian mukaan painovoiman lähde ei ole vain lepomassa, vaan kaikki energian muodot, impulssi (liikemäärä) ja paine. Tässä on kolme keskeistä tapaa, joilla liike-energia vaikuttaa gravitaatioon: Energia-impulssitensorin osa: Painovoimaa kuvaavissa Einsteinin kenttäyhtälöissä painovoiman lähde on niin kutsuttu energia-impulssitensori, johon sisältyvät sekä kohteen massa että sen liike-energia ja liikemäärä.
Massan ja energian ekvivalenttius (\(E=mc^{2}\)): Koska energia ja massa ovat saman asian eri muotoja, mikä tahansa energian lisäys (kuten liike-energia) lisää kohteen kykyä kaareuttaa aika-avaruutta, mikä havaitaan voimakkaampana painovoimana.
Sisäinen liike-energia (Lämpö): Myös kappaleen sisäinen liike-energia, eli atomien värähtely ja lämpö, lisää kappaleen kokonaismassaa ja siten sen gravitaatiovaikutusta. Esimerkiksi kuumalla esineellä on hieman suurempi painovoimakenttä kuin samalla esineellä kylmänä, vaikka ero on arkielämässä mittaamattoman pieni.
On kuitenkin huomioitava, että liike-energia on suhteellista: kohteen liike-energia riippuu havaitsijasta. Kohteen omassa lepokoordinaatistossa sen liike-energia on nolla, jolloin se ei tuota ylimääräistä painovoimaa kyseisen havaitsijan näkökulmasta.

Kysymys:
Kiitos, kysyn kuitenkin onko antaa viitteitä mistä tieto on peräisin?

Vastaus:
Tieto perustuu yleiseen suhteellisuusteoriaan, jonka Albert Einstein julkaisi vuonna 1915. Teorian ydin on se, että painovoiman lähde ei ole pelkkä massa, vaan energia ja liikemäärä. Tässä ovat keskeiset tieteelliset perusteet ja viitteet: 1. Einsteinin kenttäyhtälöt ja energia-impulssitensori Yleisessä suhteellisuusteoriassa aika-avaruuden kaareutumista (eli gravitaatiota) ohjaa energia-impulssitensori (\(T_{\mu \nu }\)). Tämä tensori sisältää kohteen energiatiheyden (mukaan lukien liike-energia), liikemäärän ja paineen.Yhtälö \(G_{\mu \nu }=8\pi GT_{\mu \nu }\) kertoo suoraan, että kaikki tensorin sisältämät energian muodot kaareuttavat aika-avaruutta.

 2. Massan ja energian ekvivalenttius (\(E=mc^{2}\)) Einsteinin kuuluisa yhtälö osoittaa, että massa ja energia ovat toistensa eri muotoja. Koska liike-energia on energian muoto, se lisää systeemin kokonaisenergiaa ja siten sen gravitaatiovaikutusta.Esimerkiksi valon hiukkasilla (fotoneilla) ei ole lepomassaa, mutta niillä on liike-energiaa ja liikemäärää, minkä vuoksi ne vastaavat gravitaatioon ja tuottavat sitä itse.

 3. Standardit oppikirjat ja lähteet Aihe on fysiikan peruskauraa ja se selitetään laajemmin esimerkiksi seuraavissa teoksissa ja lähteissä: Misner, Thorne & Wheeler: Gravitation – Alan perusteos, joka käsittelee yksityiskohtaisesti, miten energia ja liikemäärä toimivat gravitaation lähteinä.Aalto-yliopiston oppimateriaalit: Johdatus suhteellisuusteoriaan käsittelee perusperiaatteita, kuten ekvivalenssiperiaatetta.Helsingin yliopiston pro gradu -tutkielmat: Esimerkiksi Yleinen suhteellisuusteoria lukiofysiikan opettamisessa selittää, kuinka massa ja energia vääristävät aika-avaruutta.NASA & ESA: Käyttävät suhteellisuusteorian laskelmia (joissa liike-energia huomioidaan) satelliittien radanmäärityksessä ja GPS-järjestelmän tarkkuuden varmistamisessa. Tekoälyn antamat vastaukset voivat sisältää virheitä.
LisätietojaLuodaan julkista linkkiä…You can now share this thread with others.KiitosPalautteesi auttaa Googlea kehittymään. Lue tietosuojakäytäntömme.Anna lisää palautettaIlmoita ongelmastaSulje11 sivustoaStress–energy tensor - WikipediaThe stress–energy tensor, sometimes called the stress–energy–momentum tensor or the energy–momentum tensor, is a tensor field quan...WikipediaThe gravity of gravity - Einstein-OnlineThe crucial fact is that, in relativity, mass and energy are equivalent – the mass associated with some elementary particle is als...Einstein-OnlineIntroduction to general relativity - WikipediaIn relativity, mass and energy are two different ways of describing one physical quantity. If a physical system has energy, it als...WikipediaNäytä kaikki11 sivustoaStress–energy tensor - WikipediaThe stress–energy tensor, sometimes called the stress–energy–momentum tensor or the energy–momentum tensor, is a tensor field quan...WikipediaStress–energy tensor - WikipediaThe stress–energy tensor, sometimes called the stress–energy–momentum tensor or the energy–momentum tensor, is a tensor field quan...WikipediaThe gravity of gravity - Einstein-OnlineThe crucial fact is that, in relativity, mass and energy are equivalent – the mass associated with some elementary particle is als...Einstein-OnlineIntroduction to general relativity - WikipediaIn relativity, mass and energy are two different ways of describing one physical quantity. If a physical system has energy, it als...WikipediaEinstein field equations - WikipediaEFE on the wall of the Rijksmuseum Boerhaave in Leiden, Netherlands. The Einstein field equations (EFE) may be written in the form...WikipediaThe Einstein Field Equations19.11.2001 — Rgµν is the Einstein tensor, which measures the curvature of spacetime • G is Newtons constant3 • Tµν is the energy-mome...NASA (.gov)Is energy the source of gravity in general relativity? - Facebook22.4.2016 — Is energy the source of gravity: Yes. Let's for a moment accept Einstein's general theory of relativity. The fundamental ...FacebookEinstein's Field EquationsWe know from special relativity that mass density should be replaced with mass/energy density. However, we also learned from speci...MIT OpenCourseWareGeneral Relativity - Einstein's Theory of Gravity : Energy ...1.7.2025 — General Relativity - Einstein's Theory of Gravity : Energy-Momentum Tensor - YouTube. This content isn't available. The en...YouTube·Advanced Physics51:24YLEINEN SUHTEELLISUUSTEORIA m m - Prujut”energia-impulssitensori” – riippuu aineen ominaisuuksista. T c. G. G. 4. 8. ”Einsteinin yhtälö”. 2. kertaluvun differentiaaliyhtä...WordPress.comJOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAANAsian voisi selvästikin saada selville mittaamalla valon nopeutta eri suuntiin. Ongelmana on kuitenkin valon suuri nopeus. Jotta e...Aalto-yliopistoYleinen suhteellisuusteoria lukiofysiikan opettamisen aiheena14.12.2006 — suhteellisuusteorian mukaisesti gravitaatio ja liike vaikuttavat kellojen ajan kulkuun toistensa suhteen. Suurimassainen...University of Helsinki
Vastaa Viestiin